Kaino-Vieno

virtuaalihevonen / a sim-game horse
Kaino

Virallinen nimi	Kaino-Vieno "Vieno"	Painotus	Yleisratsastus
Syntynyt & ikä	27.07.2015, 15v	Väri & säkä	Hopeanruunikko, 143 cm
Rekisterinumero	VH15-018-2059	Omistaja	Kadon Kartano VRL-10531
Rotu & skp	Suomenpienhevonen, tamma	Kasvattaja	Kadon Kartano

Saavutukset:

♕ SLA-I (2018 joulukuu 102 p.)
♕ ERJ-I (2018 syyskuu 100,5 p.)
♕ KRJ-II (2019 joulukuu 92,5 p.)
♕ KERJ-II (2019 toukokuu 93,5 p.)
♕ MEJ-III (2019 toukokuuta 69 p.)
♕ VVJ-II (2018 lokakuu 91,25 p.)

Näyttelymenestys:

Kaino-Vieno on kyltymätön rapsutusten ja hellyydenosoitusten kerjääjä, joka voisi seistä aloillaan vaikka tunteja, jos joku vain jaksaisi sen ajan rapsuttaa alakaulaa, harjan tyveä tai otsaa. Tamma intoutuu monesti myös itse kyhnyttämään rapsuttajaa vasten, jolloin pientä mutta sitäkin vahvempaa hevosta voi aivan hyvin muistuttaa, ettei ihmisiä ole tehty kiehnäyspuiksi. Vieno tunnetaan myös pitkähermoisuudestaan ja lisäksi kiltteytensä vuoksi se soveltuu erinomaisesti myös kokemattomille ratsastajille ja on myös usein heidän mieleen helppoutensa vuoksi.

Hoidettaessa Vieno ei paljoa muuta tee kuin seisoo kiltisti aloillaan ja usein myös torkahtaa hoidon aikana. Jalkoja tamma on hieman laiska kannattelemaan itse ja se antaakin mielellään kavioita puhdistaessa tai kengitettäessä jonkun muun tehdä raskaan työn. Tamman suitsinta on puolestaan helppoa ja se noukkii kuolaimet suuhunsa ilman mutinoita ja vanhemmuuttaan se on alkanut vänkäämään vyötä vastaan vähemmän. Myös taluttaessa Vienon voi antaa kenen tahansa käsiin, sillä rennosti kävelevä tamma ei tee muuta kuin seuraa taluttajaa ja korkeintaan nyhtää matkan varrelta jotakin syötävää. Tarhassa ollessaan siihen kertyy yllättävästi virtaa ja harvoin tamman saa ensiyrittämällä houkuteltua kiinni otettavaksi.

Ratsuna tamma on joidenkin mielestä ärsyttävä laiskamato, mutta toisille sen rauhallisuus sekä varmajalkaisuus ovat vain hyviä piirteitä. Alkutunnista Vieno koittaa usein laiskotella ja kokeilla onko ratsastajalla riittävästi päättäväisyyttä käskeä eteenpäin, vai antaako hän heti periksi hevosen koetellessa rajojaan. Eteenpäin tamman saa aina liikkumaan, mutta jos mielii saavansa hevosen edes jonkinlaiseen muotoon, täytyy askellusta työstää ja paljon ennen varsinaisiin tehtäviin siirtymistä. Laukannostoissa Vieno on tarkka pohkeiden sijainnista ja saattaa muutenkin olla haluton nostamaan laukkaa, minkä vuoksi se ei laukkaa harjoitellessa ole uusille ratsastajille paras mahdollinen ratsu. Pelkkä raipan läsnäolo ratsastajan kädessä saa tamman kiitämään kuin viimeistä päivää, mutta ainakin se nostaa silloin helpommin laukan ja vauhtia kaipaavat ratsastajat saavat sitä, mitä etsivät.

Esteille siirryttäessä Vienon kanssa on syytä olla pohjalla erittäin hyvät alkulämpät tai ratsastajalla raippa kädessä. Muutoin tamma vaivoin edes kiipeää esteiden ylitse, hyppäämisestä puhumattakaan. Raippaa ei tarvitse edes käyttää ja tammaan saa aimo annoksen lisää energisyyttä ja raakaa ponnistusvoimaa, mutta toisaalta se silloin myös lähestyy hypättävää kohdetta kauhealla vauhdilla, eikä aina ehdi tai malta kuunnella ratsastajaansa. Maastossa Vieno on yleensä normaalistikin virkeämpi menijä kuin suljetulla alueella, joten maastoesteillä raippaa tuskin tarvitsee kannustimeksi. Keskittyessään itse asiaan tamma hyppää varsin näppärästi ja on ketterä tiukoissakin käännöksissä.

Vaunujen edessä Vieno työskentelee aina varmoin ottein, muttei viitsi ylisuorittaa. Ylimääräistä liikettä siltä ei nähdä kuin vain pakon edestä, mutta ketterä se on kuin mikä. Tiukatkaan kaarteet eivät tätä hevosta hidasta, vaan se kääntyy helposti pienessäkin tilassa ja on omiaan etenkin tarkkuusajossa. Maratonosuuksilla kuskin ei ole syytä ajaa tammaa heti alussa ronskisti eteenpäin, sillä hevonen tympääntyy nopeasti päättömään juoksenteluun, eikä tee töitä enää minkään vertaa. Kun Vienoa ei aja heti alkumetreillä loppuun, suoriutuu se myös kestävyysosuuksista varsin kiitettävästi, vaikkei se osa-alue olekaan mukavuudenhaluisen hevosen vahvin valtti.

Sukutaulu

i. Satulinnan Rasperi ^{tummanrautias, 147 cm SV-II, KV-II}	ii. Rapakkorastas ^{rautias, 147 cm KTK-II, SLA-II, YLA2, KERJ-I}	iii. Tori ^{rautias, 146 cm KTK-III, SLA-II, YLA3, KRJ-III, ERJ-III, KERJ-II, VVJ-III}
		iie. Yön Saastainen Harakka ^{musta, 161 cm KTK-III, SLA-I, YLA1 ERJ-II, KERJ-I}
	ie. Joogin Asennevamma ^{rautias, 147 cm KTK-III, KERJ-I}	iei. Kahlitun Savumerkki ^{punarautias, 144 cm VIR MVA Ch, KTK-II, SLA-I*, YLA3, ERJ-I, KERJ-I}
		iee. Hepulin Amalia ^{punarautias, 155 cm SLA-II, YLA3, ERJ-II, ERL-III}
e. Fiktion Kiela ^{hopeanruunikko, 141 cm KTK-III, KRJ-I}	ei. Milkan Kanervo ^{punarautias, 140 cm KTK-II, SLA-I*, YLA1, KERJ-I, SV-II}	eii. Kullervo ^{punarautias, 141 cm KTK-III, KERJ-II}
		eie. Aino-Kanerva ^{rautias, 142 cm VIR MVA Ch, KTK-III, KERJ-II}
	ee. Mäkisuon Kirma ^{hopeanruunikko, 142 cm KTK-II, KRJ-I, SV-I}	eei. Karusalon Julius ^{rautias, 152 cm}
		eee. Nevan Karelia ^{hopeanruunikko, 141 cm}

Satulinnan Rasperi valittiin sulhaseksi Vienon emälle, sillä varsasta tahdottiin isänsä kaltainen taitava ratsu. Onni ei kuitenkaan tämän yhdistelmän kanssa ollut läsnä, sillä Vieno ei koskaan yltänyt kummankaan vanhempansa tasolle kisakentillä. Pienhevoskokoinen, tummanrautias Rasperi on palkittu II-palkinnoilla sekä koulu- että suomenhevosvarsojen arviointitilaisuuksissa ja lisäksi se on myöhemmällä iällä kilpaillut kouluratsastusta heA-tasolla, rataesteitä 110 cm luokissa sekä kenttäratsastusta CIC1-tasolla. Kisakentiltä lukuisia sijoituksia saaneella orilla on Vienon lisäksi kaksi muuta jälkeläistä, jotka ovat kumpikin taidokkaita ratsuja etenkin esteillä.

Kenttäratsastukseen painottunut isänisä Rapakkorastas on kantakirjattu II-palkinnolla, palkittu Kenttäratsastusjaoksen arvostelussa I-palkinnolla sekä II-palkinnoilla VSR:n rotulaatuarvostelussa sekä Yleislaatuarvostelussa. Lisäksi se on saanut menestystä näyttelyistä ja sillä olisi sertit kerättynä Champion-arvonimeen, jos hakemuksen vain laittaisi vetämään. Jälkeläisiä raudikolle läsipäälle kuusi kappaletta ja ori on periyttänyt perushelppoa luonnettaan sekä ponnistusvoimaa isommillekin esteille.

Isänemä Joogin Asennevamma on suomenhevoseksi varsin korkeasti koulutettu ja se on myös kilpaillut kolmea eri lajia rotunsa huippuja vastaan. Kouluratsastuksessa tamma on heA-tasolla, esteitä se hyppää ratana 110 cm ja kenttäkilpailutasoksi on vakiintunut CIC1. Vaikka kisatuloksia on tullut muistakin lajeista, on tamma painottunut etenkin kenttäratsastukseen, jossa se on myös I-palkittu lajin laatuarvostelussa. Kantakirjattu raudikko tamma on luonteeltaan hyväkäytöksinen hevonen, joka on antanut itsestään hyvän kuvan myös ulkopuolisille kisatilanteiden yhteydessä. Kilpailu-uran ohessa tamma on varsonut neljästi ja kaikki jälkeläiset ovat olleet oreja.

Vienon emä Fiktioin Kiela on tätä nykyä jo edesmennyt hopeanruunikko pienhevostamma, jolla oli virallisten papereiden mukaan säkäkorkeutta 141 sentin verran. Kaino ja Kiela-emä ovat ulkonäkönsä puolesta kuin samasta puusta veistetty, mutta luonteeltaan emä on jälkeläistään sähäkämpi ja nopeampi liikkeissään. Kantakirjattu ja KRJ laatuarvostelussa I-palkinnon saanut Kiela on myös taidokas hyppääjä, vaikkei sitä palkittukaan lajijaoksen arvostelussa. Maastoesteillä se oli rohkea ja varmajalkainen, vaikkei kisannutkaan lajissa muuten kuin kenttäratsastuksen yhteydessä. Kaino-Vienon lisäksi Kiela jätti jälkeensä kaksi muutakin jälkeläistä: kouluratsastuksessa kilpailevan Kas-Pianin sekä monitaituri Pikatsun, joka on nuorempana palkittu varsa-arvosteluissa.

Milkan Kanervo on Vienon emänisä ja yksi suvun pienimmistä hevosista 140 cm säkäkorkeudellaan. Pieni koko ei oria hidastanut sen elämän aikana, vaan kenttäratsastukseen painottunut pieni suuri hevonen hyppäsi jopa metrin ratoja. Oriksi se oli aina kohtuu kiltti hevonen käsitellä, vaikka olikin etenkin ratsastaessa reipas. Energisyys ei ollut kuitenkaan häiritsevä piirre, vaan se toi sopivasti sähäkkyyttä orin hyppäämiseen, minkä vuoksi se olikin haastava vastustaja muille sen ajan kisahevosille. Kanervo kilpaili kenttäratsastuksen lisäksi myös jonkin verran kouluratsastuksessa sekä rata- ja maastoesteitä sekä kävi näyttelyissä, joista se sai useita kunniamainintoja sekä yhden sertin. Sertin avulla ori pääsi kantakirjattavaksi ja lisäksi se palkittiin elämänsä aikana palkinnoilla SLA-I*, YLA1, KERJ-I sekä SV-II. Jälkikasvua orille kertyi yhdeksän varsan verran ja se periytti monelle pientä kokoaan ja punaraudikkoa väriään isojen merkkien lisäksi.

Edesmennyt emänemä Mäkisuon Kirma oli kouluhevonen henkeen ja vereen, vaikkei korkein taso jolla se lajia koskaan kilpaili, oli vain helppo B. Tamma kuitenkin palkittiin lajilaatuarvostelussa I-palkinnolla, minkä lisäksi se kantakirjattiin ja kävi pokaamassa palkinnon myös nuorempana varsa-arvostelusta. Esteillä Kirma ei ollut järin tehokas suorittaja, vaikka helppoja ratoja se selvittikin hyvän ratsastajan kanssa. Koulu-uran jälkeen tamman kanssa kokeiltiin myös vähän kenttäratsastusta aloittelijaluokissa ja hopeanruunikosta pikkutammasta saatiin esille myös vauhdikkaampi puoli: maastokoe oli koulukokeen rinnalla ehkä hieman yllättävästi sen vahvimpia osa-alueita ja seitsemästä ensimmäisestä sijoituksesta jopa neljä olivat voittoja! Kirma varsoi elämänsä aikana neljästi, eikä kukaan jälkeläisistä ollut väriltään suomenhevoselle tyypillinen raudikko.

Jälkeläiset

Sukupuoli & nimi	Syntynyt	Isä	Omistaja
o. Kadon Valiokas	09.09.2017	Hirttivaaran Tulilintu	Kototalli

Kilpailukalenteri

KRJ (sijoituksia 38 kpl) / ko: He B

VVJ (sijoituksia 47 kpl) / va: Noviisi

WRJ (sijoituksia 57 kpl)

ERJ (sijoituksia 41 kpl) / re: 80 cm

29.09.2018 | Huvitus | 80 cm | 5/30
23.09.2018 | Huvitus | 80 cm | 5/30
22.09.2018 | Huvitus | 80 cm | 1/30
21.09.2018 | Huvitus | 80 cm | 2/30
10.09.2018 | Kototalli | 80 cm | 4/30
04.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 5/26
03.09.2018 | Kototalli | 80 cm | 2/30
19.12.2016 | Ros Cirein | 60 cm | 3/30
14.12.2016 | Ros Cirein | 60 cm | 4/30
13.06.2016 | Breawa | 70 cm | 4/17
10.06.2016 | Breawa | 70 cm | 4/17
09.06.2016 | Breawa | 70 cm | 4/17
27.03.2016 | Mörkövaara | 80 cm | 2/50
25.03.2016 | Mörkövaara | 80 cm | 6/50
24.03.2016 | Mörkövaara | 80 cm | 7/50
21.03.2016 | Mörkövaara | 80 cm | 7/50
02.11.2015 | Vindemia | 80 cm | 4/29
16.10.2015 | Vindemia | 80 cm | 4/40
15.10.2015 | Vindemia | 80 cm | 2/40
05.10.2015 | Eddangård | 80 cm | 2/40
28.09.2015 | Juksula | 50 cm | 6/49
24.09.2015 | Juksula | 50 cm | 2/49
21.09.2015 | Kisatalli Mango | 80 cm | 4/48
20.09.2015 | Huvitutti | 80 cm | 4/80
19.09.2015 | Juksula | 50 cm | 7/49
14.09.2015 | Huvitutti | 80 cm | 8/80
13.09.2015 | Huvitutti | 80 cm | 6/80
11.09.2015 | Huvitutti | 80 cm | 5/80
06.09.2015 | Huvitutti | 80 cm | 8/80
04.09.2015 | Huvitutti | 80 cm | 6/80
03.09.2015 | Huvitutti | 80 cm | 7/80
25.08.2015 | Runoratsut | 70 cm | 2/30
24.08.2015 | Silkes | 80 cm | 5/29
22.08.2015 | Runoratsut | 80 cm | 4/30
21.08.2015 | Runoratsut | 70 cm | 4/30
21.08.2015 | Silkes | 80 cm | 3/29
19.08.2015 | Runoratsut | 80 cm | 6/40
17.08.2015 | Runoratsut | 80 cm | 6/40
13.08.2015 | Runoratsut | 80 cm | 1/40
11.08.2015 | Runoratsut | 70 cm | 1/30
11.08.2015 | Silkes | 80 cm | 3/29

KERJ (sijoituksia 36 kpl) / ke: Harraste

MEJ (sijoituksia 28 kpl) / me: 70 cm

31.01.2019 | Kisakeskus Tuikku | 70 cm | 1/5
31.01.2019 | Kisakeskus Tuikku | 50 cm | 3/10
30.01.2019 | Kisakeskus Tuikku | 70 cm | 1/5
30.01.2019 | Kisakeskus Tuikku | 50 cm | 2/10
28.01.2019 | Kisakeskus Tuikku | 50 cm | 3/10
26.11.2018 | Prime Sporthorses | 60 cm | 1/13
21.11.2018 | Prime Sporthorses | 60 cm | 2/13
18.11.2018 | Prime Sporthorses | 60 cm | 3/13
17.11.2018 | Prime Sporthorses | 60 cm | 3/13
01.10.2018 | Hunajakumpu | 70 cm | 3/15
25.09.2018 | Kototalli | 60 cm | 3/15
23.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 1/15
23.09.2018 | Kototalli | 60 cm | 3/15
21.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 3/15
20.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 2/15
18.09.2018 | Kototalli | 60 cm | 3/15
24.07.2018 | Kilpailukeskus Reiter | 60 cm | 1/12
06.06.2018 | Kototalli | 60 cm | 1/6
05.06.2018 | Kototalli | 60 cm | 2/6
19.04.2018 | Ponipallero | 60 cm | 2/17
18.04.2018 | Ponipallero | 60 cm | 1/17
16.04.2018 | Ponipallero | 60 cm | 4/17
13.04.2018 | Prime Sporthorses | 70 cm | 1/9
12.04.2018 | Prime Sporthorses | 70 cm | 2/9
09.04.2018 | Prime Sporthorses | 70 cm | 2/9
16.03.2018 | Kadotetut Suomenhevoset | 70 cm | 2/20
24.08.2015 | Prime Sporthorses | 70 cm | 2/9
23.08.2015 | Prime Sporthorses | 70 cm | 1/9

TYH (sijoituksia 08 kpl)

Cup-kilpailut

Päivämäärä	Jaos	Järjestäjä	Luokka	Tulos
15.08.2018	MEJ-cup	Thrillium	50-60 cm	2/28
15.08.2018	MEJ-cup	Thrillium	30-40 cm	4/26
15.05.2018	MEJ-cup	Thrillium	50-60 cm	2/15
30.04.2018	VSR-cup	Susiraja	80 cm	5/58
15.03.2018	MEJ-cup	Thrillium	50-60 cm	2/6
30.09.2016	VSR-cup	Fiktio	Harrasteluokka	1/27
30.09.2016	VSR-cup	Susiraja	80 cm	3/84
30.09.2016	VSR-cup	Fiktio	Noviisi yhdistetty yksilö	1/51
31.07.2015	VSR-cup	Fiktio	Noviisi yhdistetty yksilö	2/42
31.07.2015	VSR-cup	Susiraja	80 cm	6/59

Päiväkirja ja valmennukset

3. maaliskuuta 2019 - Hallimaastoesteitä

Talvesta ja lumesta huolimatta tallin maastoesterata on kovassa käytössä. Ratsastusreitit pidetään avoinna auraamalla ja esteitä myös huolletaan läpi vuoden, jotta ainakin osa radoista on käytettävissä myös kesän kisakausien ulkopuolella. Tämän päivän maastoesteharjoitus täytyi kuitenkin siirtää maneesiin, sillä edellisenä iltana keli kävi hetken aikaa plussan puolella ja yön pakkaset olivat tehneet tehtävänsä ja jäädyttäneet joka paikan peilijäälle. Ei siinä edes hokeilla varustetun hevosen kanssa uskaltanut lähteä hengellään leikkimään, joten hevoset varustettuamme siirryimme suojaisaan maneesiin.

Olin laittanut tallilla töissä olevat harjoittelijat hommiin ja käskenyt heidän kasata maneesiin haluamani maastoesteet: pari tukkia, joista toinen on maassa ja toinen kohotettu kannattimille, tukeista rakennettu trippeli, kolmion mallinen nousueste lankuista, pöytä sekä vesimatto, jonka eteen ja taakse oltiin nostettu pienet tukit pituutta tuomaan. Harjoittelijat olivat panneet parastaan ja puolen tunnin varoitusajasta huolimatta rata oli valmis meidän saavuttuamme paikalle. Itse ratsastin tänään vanhaa ja kokenutta Vienoa, Riika nousi nuoren ja innokkaan Liisin selkään.

Aloitimme päivän treenin verryttelyillä, joissa kumpikin ratsukko kävi läpi kaikki kolme askellajia ja teki tempon vaihtoja sekä siirtymisiä niiden välillä. Vieno esitteli hieman laiskasti lisäyksiä, mutta askelta kootessa se työskenteli tehokkaasti takaosallaan. Liisistä löytyi puolestaan vanhempaa tammaa enemmän vauhtia ja se tarjosi keskinkertaisia lisäyksiä - liikkeiltään se on kuitenkin vielä raaka nuoren ikänsä vuoksi, mutta kehittyy koko ajan. Hyppääminen aloitettiin yksittäisillä maassa olevilla tukeilla ja hevoset olivat virkeitä ensimmäisistä lämmittelyhypyistä lähtien. Vieno pysyi hyvin hallinnassa ja hyppäsi tasaisen varmasti eteensä tulevat esteet. Sileällä Liisi liikkui reippaasti, mutta ennen estettä sille sai antaa rohkeasti pohjetta, jottei se alkanut epäröidä hyppäämistä. Parin onnistuneen esteen jälkeen nuorempikin tamma alkoi luottaa paremmin taitoihinsa ja sai varmuutta tekemiseensä.

Maatukkien jälkeen nostimme hieman panoksia ja siirryimme korkeammille esteille. Nostettu tukki oli näistä se helpoin, se ei eronnut lämmittelyhypyistä muuten kuin korkeutensa vuoksi. Korkeammilla esteillä Vienoakin sai ajaa hieman reippaammin eteenpäin, jotta vaativammista tehtävistä selvisi kunnialla. Liisillä riitti paremmin tempo myös isompiin hyppyihin, mutta se puolestaan arasteli etenkin lankuista rakennettua nousevaa kolmioestettä ja kielsi useamman kerran vesimatolle, johon oltiin haettu haudan vaikutteita molemmin puolin olevien tukkien avulla. Vieno puolestaan on kokenut eikä hätkähdä enää erikoisiakaan esteitä, joten se hyppäsi kaiken eteen tulleen tyynen varmasti. Vesimatolla silläkin tosin meinasi ensin mennä askeleet sekaisin ja laukka saatiin säädettyä kohdalleen vasta kolmannella yrityksellä.

Vesimaton jälkeen hypättiin vielä tukkitrippeli ja siitä jatkettiin kaarevalla uralla pöydälle, joka oli lankuista rakennettu pituuseste. Korkeutta kummassakaan esteessä ei ollut kuin noin 60 cm verran, mutta pituutta täytyi olla senkin edestä. Pituusesteillä energisemmin liikkuva Liisi loisti, kunhan Riika sai sen vain kerran menemään esteen yli ja hevonen hoksasi, ettei niitä tarvinnut pelätä. Vieno ei tänään saanut aivan samanlaista vaihdetta päälle kuin maastossa hypätessä ja pituusesteistä selvisimmekin vain nipin napin. Jos korkeus olisi ollut lähemmäs tamman koulutustasoa, olisivat viimeiset esteet tänään jääneet ylittämättä.

26. tammikuuta 2019 - Kestävyysharjoittelua

Talvet ovat kuin tehtyjä kestävyysharjoitteluun, jos vain lunta sataa riittävästi. Näille korkeuksille sitä onneksi saadaan joka vuosi riittävästi kunnon hankitreenejä varten, mikä on omiaan hevosen kestävyyskunnon kehittämiseen. Sää on myös pysynyt jatkuvasti pakkasen puolella ja ilma on ollut kuiva, joten hangen pinta ei ole päässyt kovettumaan. Varustin Vienon aamupäivän ratsastusta varten ja kipusin itse pienhevosen kyytiin. Tamma ei ollut aluksi järin innoissaan joutuessaan jättämään tarhansa, kaverinsa ja heinänsä ilman valvontaa, mutta sekin innostui hetken aikaa käveltyämme. Aurinko paistoi taivaan täydeltä, mutta pakkastakin oli hieman yli -10 astetta, joten siirsin tamman raviin kylmän päästyä yllättämään ja käsien alkaessa palella. Ohjasin Vienon läheiselle pellolle, jossa ei oltu käyty parin edellisen lumisateen jäljiltä. Ylläpidin pohkeella ja ohjalla sopivaa tempoa, enkä antanut tamman hidastaa tahtia, vaikka se joutuikin siirtymään auratulta päätieltä kahlaamaan nietoksissa. Ravissa tamma sai ehdottomasti parhaan hien pintaan ja vauhdin lisääntyessä myös itselle alkoi satulassa tulla lämmin. Laukassa Vieno pääsi selvästi helpommalla, sillä vaikka vauhti tuplaantuikin, pystyi kolmitahtisessa askellajissa loikkimaan pitempiä harppauksia ja täten vähentämään lumen tuomaa vastusta. Rapiat 60 minuuttia käytettiin hyvin hyödyksi: alkuun 20 minuutin verryttelyt, sen jälkeen 20 minuuttia tehokasta hikijumppaa ja loppuun 20 minuutin jäähdyttelyt käynnissä.

5. lokakuuta 2018 - Maastoestevalmennus / valmentajan Veera R.

Ponipalleron derbykentän tanner suorastaan tömisi, kun Pierre ja Kaino-Vieno ottivat alkulämpöjä laukaten ympäri aluetta. Vieno ei näyttänyt esteitä ainakaan pelkäävän tai sitten vauhtia oli niin paljon, että se ei edes niitä kerennyt jäädä katselemaan. Vieno vaikutti verkassa melko rennolta, mutta reaktiiviselta ratsastajan avuille. Kun ratsukko oli saanut alkuverryttelyt tehtyä aloitimme itse valmennuksen ottamalla muutaman hypyn perustukkiesteellä. Vieno ei näistä esteistä ihan hirveästi syttynyt, joten Pierre pyysi minulta raipan auttamaan etenemistä. Nyt tamma tajusi ottaa tehtävän tosissaan ja tukkiesteillä ratsukko esittelikin oikein näpsää hyppytyyliään.

Verkkahyppyjen jälkeen siirryimme treenaamaan porrashyppyjä. Otimme alkuun vain yhden portaan verran ylöspäin ravissa ja sama alaspäin. Tämä oli Vienosta ihan lasten leikkiä ja se suoriutuikin tästä hienosti. Otimme mukaan toisenkin portaan, joka oli ensimmäistä hieman korkeampi. Nyt Vieno jostain syystä epäröi portailla, mutta tuli kuitenkin - melko vauhdilla lopulta - ylös. Tajusin muutaman hypyn jälkeen, että tamma ei tainnut hahmottaa minua, kun seisoin portaiden yläpäässä ja jännitti tätä "mustapukuista hirviötä" hieman.

Porrastreenin jälkeen tammalla alkoi olemaan jo hieman hiki, eli sopivat lämmöt pieneen rataan. Ratsukon tuli tulla kaksi tukkia, portaat ylös, "laukkasuora", alashyppy ja kapea tarkkuuseste. Ennen tätä ratsukko sai hieman mennä välikäyntejä ja ravailla pidemmillä ohjilla, kunnes Pierre taas kasasi ohjat käteen. Radasta ratsukko suoriutui melko vakaalla ja varmalla otteella. Olen itse tottunut hieman vauhdikkaampiin puoliverisiin, mutta kyllä ponikokoinen Vienokin vaikutuksen taidoillaan teki.

30. syyskuuta 2018 - Ensimmäinen ykkönen

Vieno-tammamme pääsi tänään totaalisesti yllättämään! Rouvamme nappasi ensimmäisen ykköspalkintonsa ja kaikkien ihmetykseksi Esteratsastusjaoksen alaisesta arvostelusta. Vieno ei ole koskaan ollut mikään haka hyppääjä, vaan se kanssa on ollut välillä melko tuurista kiinni, päästäänkö esteiden yli ensinnäkään. Arvostelupäivänä tammassa tuntui kuitenkin olevan aivan uudenlaista puhtia, ja se oli selvästi päättänyt näyttävänsä, mistä tämä kana pissii. Esteradalla tamma liikkui reippaasti jo pelkästään sen vuoksi, että raippa matkasi ratsastajan kädessä, mutta se malttoi yllättäen myös kuunnella mitä siltä haluttiin. Rakennearvostelussa tästä samaisesta energiasta ei ollut tietoakaan, ja Vieno lähinnä nuokkui paikoillaan käsittelijän yrittäessä saada sitä seisomaan vähänkään ryhdikkäämmin. Yhteispisteet riittivät kuitenkin ensimmäiseen palkintoon, vaikka joillakin osa-alueille olisikin voinut pistää vielä vähän paremmaksi. Kahden kolmospalkinnon ja viimeisimmän ykköstuloksen jälkeen on hyvä jatkaa arvostelurumbaa ja seuraavana olisikin vuorossa valjakkoajon laatuarvostelu. Kyseisestä tilaisuudesta odotamme vahvaa kakkosta, sillä uskomme saavamme sukuosiota lukuun ottamatta vähintäänkin keskinkertaiset pisteet.

20. elokuuta 2018 - Laatuarvostelutavoitteet

Ikää jo kiitettävästi kerryttäneen Vienon syksyn tavoitteet on selvät ja tarkoituksena olisikin käyttää yhä reippaasti reissaamaan lähtevää, viimeisiä vuosiaan kisahevosena ja sen päätteeksi kokonaan siitostammaksi joutavaa pienhevostamme vielä palkittavana laatuarvosteluissa. Nyt heti elokuussa tarkoitus olisi suunnata Kouluratsastusjaoksen arviointitilaisuuteen, jos siinä vain vielä on tilaa meille mattimyöhäisille. Pisteet tulenee olemaan vähintäänkin keskinkertaiset, odotuksena kyseisestä arvostelusta on kakkospalkinto. Jälkeläispisteet jäävät hieman laihoiksi, sillä tällä hetkellä ainokainen jälkeläinen Vekki on napsinut vasta joitakin sijoituksia helpon tason kisoista.

Syys- tai lokakuussa tarkoituksena olisi puolestaan ottaa kohteeksi ERJL. Vekin kanssa on sen omistajan mukaan tarkoituksena startata elokuun lopussa ja syyskuun alussa muutamissa estekisoissa, joista tuloksena on toivottavasti sijoituksia jälkeläisnäytöiksi. Vienolta itseltäänkin uupuisi vielä muutamia sijoituksia täysistä kisapisteistä, mutta voi olla että otamme vain suoraan hieman huonommat pisteet ja jätämme estekentät jo taaksemme.

Kenttä- ja valjakkoajojaosten laatuarvosteluihin tamman kanssa joudutaan panostamaan vielä kisapuolella, sillä sijoituksia uupuu 10-20 lajista riippuen. Samoiten Vekille toivotaan sormet ja varpaat ristissä menestystä kisakentille, sillä Vienon kanssa jokaisesta arvostelusta on tavoitteena vähintään kakkospalkinnot, jotka jää saavuttamatta, ellei jälkeläisosioista saada vähintään puolia pisteitä.

9. syyskuuta 2017 - Ensimmäinen jälkeläinen

Vienä varsoi tänään ensimmäisen jälkeläisensä! Jykevätekoisella Hirttivaaran Tulilinnulla astutettu Vieno oli aluksi hieman ihmeissään karsinaan tupsahtaneesta pienestä kaverista ja aloimme jo hätäillä mitä tekisimme, ellei tamma huolikaan varsaa omakseen. Hetken aikaa pörröpäistä ja isältään komean voikkovärityksen perinyttä varsaa nuuhkittuaan heräsivät tamman äidinvaistot ja se alkoi kuivaamaan vielä maassa pötköttävää oria. Pienikokoinen varsa oli kuitenkin koostaan huolimatta oikein potra poika, eikä mennyt aikaakaan, kun se jo seisoi huterilla jaloillaan tasapainoaan hakien. Jäimme karsinan lähettyville vielä hetkeksi tarkkailemaan ja pitämään huolen siitä, että varsa pääsee juomaan emänsä terniä ja että Vieno myös antaa varsan imeä. Varsaa ei kuitenkaan tarvinnut käydä auttamassa ja emäkin seisoi rauhallisesti aloillaan, joten kaksikko sai jäädä hetkeksi nauttimaan toistensa seurasta. Näin hienolle orivarsalle tallilta löytyisi omaakin käyttöä, mutta toisaalta yhteistyötallimme etsii uutta suomenhevosta tulevaisuudessa ostettavaksi, joten voi olla että kutsun sieltä porukkaa katsomaan uusinta kasvattiamme.

30. maaliskuuta 2016 - Kuukauden VSR-Cupit

Loppukuukaudesta järjestetyt VSR-Cupit keräsivät taas kiitettävästi osallistujia ja Kainon kanssa ilmoittauduimme rataeste-, kenttä- ja valjakkoajokisoihin. Koulukisat siihen päälle olisivat voineet olla jo liikaa ja paikat kuljetusautoissa alkoivat olla myös vähänä niin monen muun hevosen lähtiessä mukaan. Osallistumissamme Cup-kisoissa tamma teki kuitenkin erinomaista työtä ja tuloksena oli ei enempää eikä vähempää kuin kolme sijoitusta kolmesta eri lajista! Valjakkoajon noviisi yhdistetyssä yksilövaljakkoluokassa tamma aloitti kisarupeamansa hienosti sijoittuen ensimmäiseksi jättäen taaksensa viisikymmentä valjakkoa. Rataesteillä 80 sentin luokassa oli yli 80 ratsukkoa ja muiden kovasta taistelusta huolimatta onnistuimme pitämään kolmossijamme loppuun asti. Ennen tätä osallistuimme kuitenkin myös 70 cm -luokkaan, joka ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan: 45. sijaan voisi olla tyytyväinen vain kaikkensa antaneena, mutta ratsukko oli selvästi laiminlyönyt tehokkaat alkuverryttelyt ja Kaino liikkui kuin täi tervassa ja ylitti esteet lähes kiiveten. Puomeja kolisi maahan, mutta kuitenkin seitsemän ratsukkoa suoriutui vielä meitäkin huonommin. Kuun Cup-kisat oli hieno päättää vielä yhteen voittoon kenttäratsastuksessa, kun harrasteluokassa 26 ratsukkoa joutui taipumaan edessämme.

5. maaliskuuta 2016 - Estevalmennus Peikonpäässä / valmentajana Oonaroosa

Vienon ja Pierren ongelmana oli alusta asti hidas reagointi pohkeeseen. Alkuverryttelyssä sain paljon muistutella temmokkaammasta liikkeestä ja eteenpäinpyrkimyksestä, ja ensimmäisien laukkojenkin aikana ratsastaja sai tehdä kovasti töitä pitääkseen rytmikkään laukan. Vieno tahtoi jäädä pohkeen taa kokoaikaisesti, mutta raipan avulla homma alkoikin jo rullata paremmin. Hyppäämisen alkaessa oli Vieno selvästi jo vähän herännyt ja kun ratsukko pääsi yhteiseen ymmärrykseen hyppykohdasta, näytti meno silmääni erittäin tasaiselle ja hyvälle. Lopputunnin rataesteillä Vienoa tahtoi vähän laiskottaa ratojen loppupäässä ja tammaa sai taas herätellä aktiivisemmaksi. Ratsukon yhteistyö kuitenkin parani selvästi valmennuksen loppua kohden, ja suokkitamma innostui loikkimaan esteiden yli ihan tosissaan. Paria laiskan hypyn jälkeistä pudotusta lukuunottamatta ratsukko suoritti määräämäni esteet puhtaasti!

27. heinäkuuta 2015 - Syntymä

Fiktion taatun laadun kasvatustyötä edustavalle Fiktion Kielalle toinen varsonta ei tuottanut edellistä kertaa enempää ongelmia ja elokuun alussa syntyväksi odotettu varsa tupsahti maailmaan terveenä ja nopeasti. Kielalla on ennestään yksi, emänsä tavoin hopeanruunikko orijälkeläinen, joka jäänee myös pienhevosen mittoihin. Sekä tämä kaunis väritys että todennäköisesti myös pieni koko periytyvät myös Kielan toiselle jälkeläiselle, tammavarsa Kaino-Vienolle. Nopeasti pystyyn itsensä kammennut varsa oli aluksi hieman ujo ja piilottelikin heinäverkkoa vähän väliä tyhjentävän emänsä takana. Emme jääneet kiusaamaan tallin uusinta tulokasta sen enempää, vaan todettuamme hevosten olevan fyysisesti OK ja emän hyväksyneen varsan, jätimme kaksikon omaan rauhaan tutustumaan toisiinsa paremmin. Huomenna päivän ikäinen tamma pääsisi juoksentelemaan hiekkatarhaan emänsä kanssa, ellei taivaalta tule kevyttä vesikuuroa pahempaa.