| Nimi: | Iago d'Alvino "Iigori" | Painotuslaji: | Yleisratsastus |
| Syntymäaika: | 31.01.2017, 21v | Väri & säkä: | Mustankimo, 157 cm |
| Rekisterinumero: | VH20-087-0003 | Omistaja: | Rony (VRL-10531) |
| Rotu & skp: | Lusitano, ruuna | Kasvattaja: | Baroque Alviano ![]() |
| Saavutukset: | Iigorilla ei vielä ole suurempia saavutuksia. | ||
+ ketterä (vahva takaosa), hyvä karjahevonen cuttingissa, näyttävät ja elastiset sekä enemmän ylös- kuin eteenpäin suuntautuvat liikkeet (++ kouluhevonen väh. vaativalla tasolla)
- ei kovin hyvä hyppäämään tai erityisen nopea hevonen (paikkaa sen puutetta ketteryydellään), kestävyyttävin voisi olla enemmän mutta räjhtävissä lähdöissä on sitä jotakin
| i. Forte lusitano, trn, 158cm First Champion, Bronze Premium |
ii. Zolthan lusitano, m, 158cm, evm |
iii. Jamil lusitano, rnkm, 158cm, evm | iie. Aysen lusitano, mkm, 153cm, evm |
ie. Alinde lusitano, trn, 154cm, evm |
iei. Coljew lusitano, prn, 157cm, evm |
| iee. Eindara lusitano, rnkm, 151cm, evm | ||
| e. Sorraya lusitano, rnkm, 156cm Preferent |
ei. Breno lusitano, rnkm, 160cm, evm |
eii. Neptuno lusitnao, trn, 158cm, evm |
| eie. Edite lusitano, mkm, 158cm, evm | ee. Iara lusitano, mkm, 154cm, evm |
eei. Arion lusitano, mkm, 155cm, evm |
| eee. Galathe lusitano, mvkkkm, 153cm, evm |
Iigorista on ennen kastraatiota otettu pakasteita talteen neljä kappaletta, joista on käytetty 3/4.
01. lusitanotamma Vitória de Íon, syntynyt 10.11.2018 tammasta Verené de Cliché| LUONTEENPIIRTEET | ||
| ROHKEUS: | ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ | Taso 6: rohkea |
| KUULIAISUUS: | ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ | Taso 6: kuuliainen |
| TEMPERAMENTTI: | ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ ☆ | Taso 3: melko lauhkea |
| HERKKYYS: | ★ ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ | Taso 5: melko herkkä |
| TAIDOT | ||
| NOPEUS: | ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ | Taso 4: normaali |
| KESTÄVYYS: | ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ | Taso 4: normaali |
| HYPPYKAPASITEETTI: | ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ ☆ | Taso 3: hieman normaalia heikompi |
| KETTERYYS: | ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ | Taso 6: normaalia parempi |
| LIIKKEET: | ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ | Taso 6: normaalia parempi |
|
|
|
|
|
|
| Päivämäärä | Jaos | Järjestäjä | Luokka | Tulos |
| 31.12.2019 | KRJ-cup | Teilikorpi | Vaativa A | 6/42 |
| 30.11.2019 | KRJ-cup | Kaihovaara | Prix St. Georges | 6/83 |
| 31.07.2019 | WRJ-cup | Orange Wood Ranch | Western pleasure | 2/49 |
| 31.03.2019 | WRJ-cup | Stall Fernweh | Cutting | 2/27 |
| 31.03.2019 | WRJ-cup | Stall Fernweh | Western horsemanship | 4/34 |
| 28.02.2019 | WRJ-cup | Stall Fernweh | Cutting | 3/49 |
| 28.02.2019 | WRJ-cup | Stall Fernweh | Western horsemanship | 7/56 |
| 31.03.2018 | WRJ-cup | Riverrock Ranch | Western pleasure | 4/31 |
| 28.02.2018 | WRJ-cup | Riverrock Ranch | Cutting | 2/24 |
| 01.12.2017 | WRJ-cup | Aldatha Farms | Western horsemanship | 3/19 |
| 01.12.2017 | WRJ-cup | Aldatha Farms | Western pleasure | 3/25 |
| 31.10.2017 | WRJ-cup | Riverrock Ranch | Cutting | 1/32 |
Tia saapui tänään jo aikaisin aamulla tallille ja kävi heittämässä kevyen maastolenkin Kitan kanssa. Iltapäiväksi hän oli kuitenkin varannut aikaa minun ja Iigorin valmentamiseen, sillä halusin myös itse kehittyä ratsastajana. Iigorilla on minulle varmasti paljon annettavaa, mutta vastavuoroisesti ruuna itse ei varmasti hirveästi pääse kanssani kehittymään. Heti alusta lähtien keskityimme sopivan rentouden löytämiseen, jotta hevonen kulkee itseään kannatellen kevyessä muodossa. "Tee Iigon kanssa siirtymisiä käynnistä raviin ja takaisin, se tuntuu nyt vain hölkkäävän eteenpäin, eikä keskity kunnolla!"
Ja minähän tein mitä käskettiin. Siirtymisten avulla ruunasta alkoi löytyä sitä kaivattua herkkyyttä avuille, jolloin myös sen askelpituuksia oli paljon helpompi säädellä hevosen reagoidessa välittömästi. "Hyvä, ota kuitenkin etupäätä enemmän kiinni niin saadaan hevonen työskentelemään rehellisesti läpi rungon." Kokoaminen on Iigorin kanssa ehkä helpointa mitä on olemassa, sillä ruuna tarjoaa herkästi korkeampaa muotoa ilman että sitä edes pyydetään. Tänään jouduin kuitenkin huomauttamaan sitä takaosan aktiivisemmasta työskentelystä ja hevosen alkaessa astumaan paremmin rungon alle, saatiin laukkaan lisää kierroksia.
Kouluratsastus ei ole koskaan ollut kisamielessä yksi ratsastuksen lempilajeistani, sillä se vaatii pitkien ohjelmien myötä paljon muistamista ja ulkoa opettelua. Olenkin itse aina lähes poikkeuksetta jännityksestä sekaisin ja hyvä jos saan sanaa suustani ennen suoritusta. Kokeneena kouluratsastajana Tia ei kuitenkaan viitsinyt päivän kisoja stressata, vaan pyyhki rauhallisin ottein silinteriinsä kuljetuksen aikana tarttunutta irtolikaa pois. Hevosharrastuksensa hän oli aloittanut ennen kuin itse olin edes nähnyt päivänvaloa, joten kokemusta on ehtinyt kertyä kaksin verroin enemmän. Tia on henkeen ja vereen kouluratsastaja, vaikka aktiiviuransa kilparatsastajana hän on lopettanut jo hyvä tovi sitten. Iigorin saavuttua talliin kipinä kisakentille on kuitenkin taas syttynyt ja lahjakas lusitano-ruuna on saanut selkäänsä osaavan ratsastajan, jolla on ollut riittävästi taitoa käsitellä sitä vaativillakin tasoilla. Tämän päivän luokka oli tasoltaan vaativa A, joka ei minulta enää kokonaisena ohjelmana varmasti taipuisi. Yksittäiset liikkeet luonnistuvat kyllä, mutta kisoissa kokonaisuus ratkaisee.
Tia harjaili vielä viimeisen kerran jo valmiiksi puhtaanvalkoista ruunaa, ennen kuin talutti sen kentälle suoritusta edeltävää verryttelyä varten. Iigorin kaviot kiiltelivät Tian sipaistua niihin hieman öljyä ja se näytti muutenkin oikein edustuskelpoiselta ratsastajaansa myöten. "Tossa" tokaisin Tialle tarjotessani hänelle samalla pitkää kouluraippaa, jonka hän noukki käteensä. Kiristin satulavyötä pykälällä ja Tia mallasi jalustimet sopivan mittaisiksi, ennen kuin käskytti ruunan käyntiin. Siirryin kentän laidalle pois muiden kisaajien haitolta ja jäin seuraamaan ratsukon menoa. Iigorin käynti näytti todella laiskalta, ruuna oltiin talutettu pihalle kesken mitä makoisimpien päiväunien, joten ihmekään jos se kävi hieman hitaalla. Ravissa hevosesta irtosi jo onneksi enemmän tehoja ja takaosan työskentely näytti hyvältä. Pitkällä raipalla olisi tarvittaessa voinut hieman herätellä takapäätä, mutta tällä hetkellä se oli tarpeetonta.
Katselin haltioituneena ratsukon yhteistyötä; joskus määkin osaisin istua satulassa noin tyynesti ja liikuttaen hevosta olemattomilla avuilla. Tia tiesi mitä teki ja parit laukanvaihdot otettuaan hän käveli kentältä jääden pihamaalle odottamaan lupaa siirtyä sisään maneesiin, johon oli rajattu pieni tila viime hetken lämmittelyjä varten juuri ennen suoritusta. "Iigori liikkuu hyvin herkästi ja sitä on nyt miellyttävä ratsastaa, mutta lisäyksissä sillä saisi olla enemmän puhtia" Tia hymähti laskeuduttuaan satulasta. Otin ohjat itselleni ja pitelin rauhallisesti aloillaan seisovaa hevosta Tian pukiessa kisatakin yllensä sekä asettaen silinterihatun siististi niskanutturalla olevien hiustensa päälle. Kokoamisessa Iigorilla ei ole koskaan ollut ongelmaa ja se on aina työskennellyt aktiivisesti takajaloillaan, mutta askeleeseen on välillä hankala saada lisättyä pituutta, mikä onkin sen kanssa aina yksi isoimmista haasteista.
Vaativan koululuokan ratsukot kutsuttiin sisään ryhmissä ja viimeisenä luokassa starttaava Tia ehti hyvin terästää ruunan liikettä ja seurata heitä ennen starttaavaa Cecilia Blankleytä Shtraf Artjomilla. Radalla ratsastaessaan naisesta huokui rauhallisuus ja kasvoille kohosi hymynkare hänen tervehtiessään tuomaristoa. Itse istuin katsomossa puristaen penkin reunaa rystysen valkoisina hänenkin puolestaan jännittäen.
Ohjelma alkoi vahvasti kootussa ravissa ja reitit Tia pyrki selvästi ratsastamaan erittäin huolellisesti. Hän ei turhaa kiirehtinyt eteenpäin, ellei sille ollut selvää tarvetta. Iigori ei vastustellut, vaan liikkui normaalin tapaansa halukkaasti sekä korkein, joustavin askelin. Lisätyssä ravissa huomasi selvästi, kuinka ruunaa joutui ajamaan reippaasti eteenpäin, mutta muutoin Tia kertoi suorituksen jälkeen olevansa erittäin tyytyväinen: ohjelma tuntui menneen hyvin ja etenkin viimeisten tehtävien joukoissa olevat laukanvaihdot olivat olleet rytmikkäitä. Minähän en ammattilainen ensinnäkään ole, mutta varmasti he ovat kiinni palkintosijoissa!