| Virallinen nimi | Hukkapuron Donatello kutsutaan nimellä Donnie |
Painotuslaji | Kouluratsastus Koulutustasona Grand Prix |
| Syntynyt & ikä | 15.09.2024, 8-vuotias | Väri & säkäkorkeus | Mustanvoikko, 172 cm |
| Rekisterinumero | VH25-013-0014 | Omistaja | Prime Sporthorses VRL-10531 |
| Rotu & sukupuoli | Oldenburg, ori | Kasvattaja | Hukkapuro  |
Saavutukset:♕ Kantakirjakelpoinen ♕ KV-I (2025 maaliskuu 35 p.) |
Näyttelytulokset:♕ 04/03/2025 NJ Ponitila Adina - BIS12 MVA-sert |
Kouluratsut ja kouluratsastus lajina ovat olleet aina minulle sieltä vähiten kiinnostavimmasta päästä, vaikka kouluratsuja tallissa onkin aina ollut ja tulee todennäköisesti myös olemaan. Vaikka kenttäratsastus on vienyt voiton mennen, tullen ja palatessa, on tallin edesmennyt kouluori Duzedrawse ollut aina yksi suosikkihevosistani! Ja tarvitseeko tätä edes ihmetellä, olihan tuo musta, kookas ori nyt ihan julmetun komea hevonen! Oriista jätettiin talliin Deacon-ori, jonka jälkeläiselle Donnerzolle meille ei omassa tallissa ollut sopivaa oldenburg-tammaa, mutta sellainen löytyi onneksi Hukkapuron tallilta. Hukan Manila astutettiin meidän oriillamme ja näin D-oldenburgien orilinja sai jälleen jatkoa yhdellä sukupolvella, kun Hukkapuron Donatello syntyi.
Donatello on upeaakin upeampi musta ori, joka on osoittautunut varsin vieraskoreaksi hevoseksi, joka tuntuu käyttäytyvän mallikelpoisesti ja antavan itsestään parastaan ollessaan esimerkiksi kisamatkoilla. Ylväältä oriilta löytyy kuitenkin myös pilkettä silmäkulmasta ja välillä - etenkin kotioloissa - se osaa pistää myös leikiksi. Oriin bravuuriksi on muotoutunut etenkin tarhassa leikittävä "ota kiinni jos saat". Säännöt ovat yksinkertaiset: nappaa hevonen, ennen kuin se kirmaa karkuun. Mikäli mokasit tilaisuutesi, hävisit pelin. Tarhasta hakiessa ori saattaakin lähestyä hakijaa rennon letkeästi, vain tehdäkseen viime hetkellä täydellisen u-käännöksen ja ampaistakseen häntä pitkänä karkuun. Myös muiden hevosten kanssa Donnie on varsin leikkisä tapaus, mutta töitä tehdessään se osaa todistetusti vakavoitua ja keskittyä meneillään olevaan asiaan.
Kun Donatellolle on saatu riimu päähän ja siihen naru jatkoksi, kulkee ori talutuksessa siivosti, vaikka tammaseurassa se voikin esitellä astetta koreampia askelia. Käsissä se on kuitenkin pysynyt myös muiden orien lähettyvillä; tietty etenkin vieraiden oriiden läsnä ollessa kannattaa pitää järki päässä ja varuiksi riittävä välimatka, ettei vahingossakaan pääse mitään sattumaan. Hoidettaessa Donnie on rauhallinen ja tuntuu että ori on varsasta lähtien ollut sinut liki kaikkien asioiden kanssa, mitä sille on esitelty. Ensimmäiset kaviohuollot eivät jännittäneet yhtään ja kaikkiin uusiin varusteisiin se on tottunut nopeasti; nykyään ori onkin helppo kengittää, hoitaa ja varustaa. Kuljetuskaluston kyytiin se on ihan varsasta lähtien noussut emänsä perässä ilman mitään ongelmaa ja myös purkautuu vaunusta ilman hätäilyä, vaikka alkuun kavion alla hieman huteralta tuntuva ramppi aiheuttikin hieman empimistä, mutta siitäkin selvittiin emän esimerkkiä seuraamalla.
Ratsuna Donatello keskittyy hyvin ratsastajaansa ja vain hyvin harvoin sen ajatus lähtee harhailemaan niin pahasti, että ratsastajan pitää palauttaa ori takaisin maanpinnalle. Vapaalla ohjalla orikin osaa rentoutua, mutta liikkeitä suorittaessaan sen fokus on itse asiassa. Donnien vahvuus on isot ja voimakkaat liikkeet, joilla on helppo ratsastaa lisäykset askellajista riippumatta. Askellajeja kootessa saa kuitenkin olla tarkkana, että liikettä ainoastaan kurota suppuun, vaan että hätäisen sipsuttelun sijaan liikkeessä säilyy rentous. Suustaan ori on herkkä ja nykivä tai jatkuvasti kuolaimelle painava käsi saa hevosen herkästi käymään kierroksilla, mikä ei ole sille millään tavoin normaalia. Maastossa se kyllä intoutuu myös riehakkaaseen menoon, mutta vauhdikkuuden syy löytyy hyvästä energiasta, ei levottomuudesta.
| i. Donnerzo Prime OLD musta 172 cm KTK-II |
ii. Deacon Prime OLD ruunikko 173 cm Champion KTK-III |
iii. Duzedrawse OLD musta 177 cm Ch VSNCh KTK-I KRJ-I VVJ-I | iie. Pierdinette OLD ruunikko 167 cm KTK-III YLA2 KRJ-I |
ie. Westa v.d. Zelos OLD musta 171 cm |
iei. Kölnisch Wasser OLD musta 170 cm |
| iee. Berenike OLD ruunikko 174 cm | ||
| e. Hukan Manila OLD voikko 167 cm KRJ-I |
ei. Piratanz OLD voikko 163 cm KRJ-II |
eii. Purzelbaum OLD tummanruunikko 170 cm |
| eie. Diamantanz OLD voikko 169 cm KRJ-II | ee. Oldfinion Mallory OLD ruunikko 165 cm VIR MVA Ch VSN Ch KTK-III YLA2 KRJ-II KV-II |
eei. Mousseux Noir OLD musta 173 cm Ch VSN Ch KTK-II YLA2 KERJ-I |
| eee. Sehnsucht OLD ruunivoikko 163 cm KTK-III KRJ-III |
| Sukupuoli & nimi | Syntynyt | Emätamma | Saavutukset |
| OLD o/t. Varsa | 00.00.0000 | Ori |
| Päivämäärä | Järjestyspaikka | Kilpailu & laji | Luokka & ratsastaja | Tulos |
| 05.10.2025 |  Prime Sporthorses |
Viikonloppukisat Kouluratsastus |
Prix St. Georges Ieva Kalniņa |
3 / 9 62.448 % |
| 04.10.2025 | Prime Sporthorses |
Viikonloppukisat Kouluratsastus |
Prix St. Georges Ieva Kalniņa |
3 / 9 63.642 % |
Rakenne 7 + Laukka 3 + Ravi 2 + Käynti 4 + Lisäpisteet 6 + Suku 13 = 35 pistettä KV-I
Keskiviikkoaamuna valkeni aivan täydellinen talvipäivä; pakkasta oli aamusta -10 astetta ja auringon kohotessa taivaanrannasta nousi myös lukema muutamalla asteella ylöspäin. Taivas oli pilvetön ja ilma miltei tyyni, eli tuulentuiverruksetkaan eivät latistaneet tunnelmaa. Päivä oli siis miltei täydellinen pakkaspäivän maastoreissulle, pystyin jo tallille saapuessani kuvittelemaan lumen narskeen hevosten kavioiden alla ja hankilaukat lumen vain pöllytessä hevosten perässä. Aamutalli oli tehty jo hyvän aikaa sitten ja päivän ensimmäisiä hevosia oltiin jo alettu liikuttamaan ratsuttajien toimesta. Tarkistin hevosten liikutuslistat kännykkäni kautta ja etsin sieltä hevosia, jolle oltiin merkitty päivän ohjelmaksi palauttavaa harjoittelua, mikä yleensä tarkoitti maastoilua. Anamarian ratsastamalla Vivanticolla oli ollut eilen estetreenit ja tänään vuorossa kevyempi päivä, joten kävin huikkaamassa naiselle hoitavani oriin tämän päivän liikutuksen. Seuraavaksi vuorossa oli etsiä mukaani maastokavereita, porukassa lenkin heittäminen oli aina kaksin verroin mukavampaa ja koska kevyemmät treenit toteutettiin usein käynnissä, ehti siinä hyvin vaihtaa kuulumisia. Näin tallin omistajan roolissa ne hetket olivat yleensä itselleni parhaita mahdollisuuksia pysähtyä kunnolla juttusille työntekijöideni kanssa, maneesin katsomosta treenejä seuratessani ei paljon kuulumisia ehdi tai edes kuule vaihtaa.
Keskellä viikkoa tallissa oli aina liki kaikki työntekijät paikalla, joten arkipäivinä oli viikonloppuun verrattuna paremmat saumat saada maastoon seuraa. Maaikelle oli merkattu Synnin - tai Syncin kuten nainen itse oria kutsuu, kerta suomalainen kutsumanimi ei oikein istu hollantilaiseen suuhun - kevyt liikutus, joten hän lähti mielellään matkaani. Liikutusvuorossa olivat myös tallin nuorikot, kolmevuotiaat orit Exel, Caol sekä Donnie, joiden kanssa ei itse asiassa oltu vielä kertaakaan lähdetty maastoon ratsailta käsin. Jokaisen kanssa on tietenkin käyty maasta käsin kävelemässä tallin ympäristössä, mutta ratsastusreissuna tämä olisi ensimmäinen laatuaan. Synti ja Vivant olivat onneksi molemmat rauhallisia maastoilijoita, joten vanhempina ja toivottavasti viisaampina ne näyttäisivät hyvää esimerkkiä nuoremmille hevosille. Kun porukka oltiin saatu kasaan, laitoimme hevoset ratsastuskuntoon ja siirryimme sievässä jonossa tallipihalle, josta nousimme vuoron perään hevosen selkään koroketta käyttäen. Exel ei oikein malttanut asettua aloilleen, mutta ohikulkeneen tallityöntekijän avustamana Alma pääsi kipuamaan orin selkään. Caol ja Donnie olivat kummatkin rauhallisia ja odottivat, että ratsastajat olivat nousseet kyytiin ja tehneet hienosäädöt vyöhön ja jalustinhihnoihin.
Maaike otti letkan vetääkseen ja ohjasi Synnin kohti tilan kesälaitumia, joiden aidanvierustaa pääsee tilukset kiertävälle metsäpolulle. Nuorikot ryhmittäytyivät heidän perään ja me jäimme Vivantin kanssa pitämään perää. Nyt ei kuljettu millään virallisella autotiellä, joten jono ei ollut aina ihan vain jono, vaan paikat elivät ja kuljimme paljon myös vierekkäin raataillen. Alma kuitenkin piti Exelin kanssa vähän isomman hajuraon muihin, sillä mustalla oriilla oli välillä tapana kiilata vähän liian iholle ja Maaiken Synti huitoi jo tuohtuneena häntäänsä, kun nuorikko ei osannut pysyä omalla puolellaan. Donnie ja Vivant tulivat hyvin juttuun ja pystyimme Ievan kanssa porisemaan niitä näitä. Naisella on ollut ratsastuksen saralla hieno vuosi takanaan ja sen kruunasi tämän kuun alussa saavutettu Dressage Mastersin voitto! Hevoskasvattajana ja -omistajana minua ehkä hieman kaihersi, että voitto tuli naisen omalla hevosella, eikä Primen kasvatilla. Kasvateistani Kessig-tamma oli ainoa, joka ylsi Masters-finaaliin ja Ievan ratsastamana sijoittui sijalle 10.
Kuljimme pitkälti vain käynnissä ja myös alussa tanssahdellen matkaansa tehnyt Exel oli rauhoittunut kävelemään, eikä alkanut ryysiä edes ottamillamme ravipätkillä. Alussa hyvinkin tasaisesti kulkenut Caol pääsi puolestaan yllättämään ja vaihtoi omatoimisesti laukalle lähtiessään spurttaamaan kärkipaikalle. Sadie otti hevosen kuitenkin varsin nopeasti kiinni, käänsi ympäri ja ravaili meitä vastaan. Vauhdista nauttiva nainen lähinnä naureskeli nuorelle hevoselle, välillä olen ihmetellyt miksei hän ole veljensä tavoin keskittynyt kenttäratsastukseen, mutta kuulemma rataesteet otetaan tosissaan ja veljeänsä kiusatakseen "maastohömpötykseksi" kutsumansa maastoratsastus hoidetaan vapaa-ajalla. Irlantilaissyntyiset Sadie ja Sonny ovat tallin uusimpia kilparatsastajia, sillä hevosmäärän kasvaessa meillä tuli tarve myös lisäkäsipareille, etteivät nykyiset työntekijät joudut olemaan töissä aamusta yöhön ja ympäri vuorokauden.
Maaston lopussa ratsastimme sängelle niitetylle pellolle, jonne oli tässä vaiheessa talvea kertynyt joitain kymmeniä senttejä lunta. Viime vuonna oli ollut selvästi lumirikkaampi vuosi ja silloin saimme samoihin aikoihin tehdä jo kunnon hankitreenejä. Nuorille tämä lumimäärä oli kuitenkin oikein riittävä, eivätkä kevyet hankitreenit olisi oikein sopineet Vivantin ja Synnin kohdalla kevyeksi treeniksi. Leveällä pellolla hevoset mahtuivat laukkaamaan rinta rinnan ja vaihdoimme Vivantin kanssa ensimmäisenä laukalle. Exel ampaisi saman tien peräämme Alman antaessa mustalle oriille lisää ohjaa ja Caol ja Sadie tulivat aivan heti perässä. Kouluhevosemme eivät olleet niin innoissaan lähtemään kilpasille ja etenkin Maaiken ratsastama Synti tyytyi rentoon ja varsin koottuun laukkaan. Donnie otti alkuun vauhdikkaamman spurtin, mutta hidasti tempoa ja tuli vanhemman oriin kanssa yhtä matkaa pellon päätyyn. Paluumatkan tallille kuljimme käynnissä ja myös menohaluisimmat nuoret Exel ja Caol kulkivat nyt rauhallisesti kevyellä ohjalla.
Tällä hetkellä tallissa ei ole yhtään Hukkapuron kasvattia, sillä oldenburg-ori Toronto sekä holstein-tamma Kesha ovat siirtyneet jo ajasta ikuisuuteen. Kaksi hukkapurolaista koulutammaa astutettiin kuitenkin hyvän aikaa sitten Primen jalostusoreilla ja tänään nämä vähän päälle vuosikkaat oriit - Cubaroo & Donatello - saapuivat uudelle kotitallilleen.