| Virallinen nimi | Calcott Prime Z Kutsutaan nimellä Caol |
Painotuslaji | Esteratsastus KO: Helppo A RE: 160 cm |
| Syntynyt & ikä | 20.10.2024, 2v | Väri & säkäkorkeus | Ruunivoikko, 165 cm |
| Rekisterinumero | VH25-272-0212 | Omistaja | Prime Sporthorses VRL-10531 |
| Rotu & sukupuoli | Zangersheide, ori | Kasvattaja | Prime Sporthorses  |
Saavutukset:♕ EV-I (2025 lokakuu 36 p.) |
Näyttelytulokset: |
Calcott on luonteeltaan erittäin energinen ja sosiaalinen persoona. Oriilta ei tunnu koskaan loppuvan vauhti ja päivästä riippumatta se vaikuttaa olevan aina positiivisin mielin liikenteessä. Ori on aina valmis toimintaan ja tarhassakin se tuntuu olevan aina liikkeessä; mikäli tarhakaverit ovat jo väsähtäneet leikkimään, ottaa ori omatoimisia spurtteja hyödyntäen aitausta sen täydeltä mitalta. Muiden hevosten kanssa Caol tuleekin hyvin toimeen, mutta kaikki eivät välttämättä nauti sen leikkisästä luonteesta. Myös ihmisten kanssa ori on heti hyvää pataa - se rakastaa huomiota ja näyttää kyllä tyytymättömyytensä rapsutusten vähyyteen päällänsä pukkimalla. Se ei oikein tunnu tajuavan omaa kokoaan, eikä aina hoksaa mitoittaa omaa voimaansa ihmisille sopivaksi.
Caol on periaatteessa helppo hevonen hoitaa, sillä olipa kyse harjauksesta, varustuksesta tai vaikka pesusta, on ori sinut itse toimenpiteen kanssa. Se ei vain välttämättä oikein malta olla aloillaan, etenkään jos sitä vaaditaan seisomaan kovin pitkiä aikoja aloillaan. Se ei koskaan pure tai potki , mutta sen jatkuva liikehdintä vaatii hoitajalta kärsivällisyyttä. Tallin seppä on tottunut jo oriin malttamattomaan luonteeseen ja on jo oppinut hoitamaan hevosen kaviot yhdessä hujauksessa. Taluttaessa ori liikkuu reippaasti ja sitä saakin pitää hieman silmällä, sillä innostuksissaan askellaji saattaa muuttua raviksi ja ori ottaa omia pieniä loikkiaan. Caol on helppo hevonen lastata ja kuljettaa, kunhan pitkillä matkoilla huolehditaan riittävistä tauoista, jotta hevonen pääsee jaloittelemaan. Kisapaikoilla ori on energinen oma itsensä, eikä ylimääräinen hälinä saa sitä jännittymään.
Mikäli nauttii vauhdista, nauttii varmasti myös Caolilla ratsastamisesta. Oriista vauhtia nimittäin löytyy, eikä sen kanssa tarvitse painaa kaasua, sillä se on jo valmiiksi pohjassa. Liian rajoittava ratsastaminen ei toimi oriin kanssa eikä sen vauhtia kannata liikaa suitsia, sillä se alkaa herkästi painaa kuolaimelle ja kädelle, mikäli sille ei anna riittävästi tilaa liikkua. Pohkeelle ori on herkkä ja ratsastajan onkin syytä pitää kroppansa mahdollisimman vakaana, jottei hevonen reagoi heiluvaan jalkaan ampaisemalla eteenpäin. Esteradoilla Caol on elementissään; sen katse oikein kirkastuu pelkät puomit nähdessään, ja se hakeutuu innokkaasti kohti esteitä. Ketterän ja vauhdikkaan hevosen kanssa on helppo tehdä nopeita aikoja, mutta virhepisteitä välttääkseen tulee ratsastajan huolehtia myös lähestymiset kuntoon - ori ei itse niistä paljoa perusta ja lähtee hyppyihin vaikka täysin viistoista kulmista.
| i. Challenger vd Nevoie Z ZANG voikko 161 cm |
ii. Caliméro de Rouge Z ZANG punaruunikko 159 cm KTK-II YLA2 ERJ-III |
iii. Meidei Panic OLD ruunikko 163 cm | iie. Cavalerie Z ZANG punarautias 157 cm |
ie. Lillet Noir Z ZANG voikko 162 cm |
iei. Luke Lemon HOLST musta 163 cm |
| iee. Zoomlight Z ZANG voikko 161 cm | ||
| e. Phaidia Prime KWPN tummanruunikko 165 cm EV-II |
ei. Sad Sarcasm F TRAK tummanruunikko 168 cm Champion KTK-II |
eii. Simply Sensational TRAK musta 167 cm YLA2 ERJ-II |
| eie. Secret Frolic TRAK punaruunikko 170 cm YLA2 ERJ-II ERL-II | ee. Heyuana Prime KWPN rautiaankimo 164 cm |
eei. Colossal KWPN kimo 165 cm KWPN-II ERJ-II |
| eee. Heyuannia KWPN rautias 164 cm KWPN-I ERJ-I |
| Sukupuoli & nimi | Syntynyt | Emätamma | Omistaja |
| ZANG o/t. Varsa | 00.00.0000 | Ori | Omistaja |
| Päivämäärä | Järjestyspaikka | Kilpailu & ratsastaja | Luokka & laji | Tulos |
Rakenne 5 + Suku 14 + Käytös 3 + Irtohypytys 4 + Askellajit 4 + Lisäpisteet 6 = 36 pistettä EV-I
Keskiviikkoaamuna valkeni aivan täydellinen talvipäivä; pakkasta oli aamusta -10 astetta ja auringon kohotessa taivaanrannasta nousi myös lukema muutamalla asteella ylöspäin. Taivas oli pilvetön ja ilma miltei tyyni, eli tuulentuiverruksetkaan eivät latistaneet tunnelmaa. Päivä oli siis miltei täydellinen pakkaspäivän maastoreissulle, pystyin jo tallille saapuessani kuvittelemaan lumen narskeen hevosten kavioiden alla ja hankilaukat lumen vain pöllytessä hevosten perässä. Aamutalli oli tehty jo hyvän aikaa sitten ja päivän ensimmäisiä hevosia oltiin jo alettu liikuttamaan ratsuttajien toimesta. Tarkistin hevosten liikutuslistat kännykkäni kautta ja etsin sieltä hevosia, jolle oltiin merkitty päivän ohjelmaksi palauttavaa harjoittelua, mikä yleensä tarkoitti maastoilua. Anamarian ratsastamalla Vivanticolla oli ollut eilen estetreenit ja tänään vuorossa kevyempi päivä, joten kävin huikkaamassa naiselle hoitavani oriin tämän päivän liikutuksen. Seuraavaksi vuorossa oli etsiä mukaani maastokavereita, porukassa lenkin heittäminen oli aina kaksin verroin mukavampaa ja koska kevyemmät treenit toteutettiin usein käynnissä, ehti siinä hyvin vaihtaa kuulumisia. Näin tallin omistajan roolissa ne hetket olivat yleensä itselleni parhaita mahdollisuuksia pysähtyä kunnolla juttusille työntekijöideni kanssa, maneesin katsomosta treenejä seuratessani ei paljon kuulumisia ehdi tai edes kuule vaihtaa.
Keskellä viikkoa tallissa oli aina liki kaikki työntekijät paikalla, joten arkipäivinä oli viikonloppuun verrattuna paremmat saumat saada maastoon seuraa. Maaikelle oli merkattu Synnin - tai Syncin kuten nainen itse oria kutsuu, kerta suomalainen kutsumanimi ei oikein istu hollantilaiseen suuhun - kevyt liikutus, joten hän lähti mielellään matkaani. Liikutusvuorossa olivat myös tallin nuorikot, kolmevuotiaat orit Exel, Caol sekä Donnie, joiden kanssa ei itse asiassa oltu vielä kertaakaan lähdetty maastoon ratsailta käsin. Jokaisen kanssa on tietenkin käyty maasta käsin kävelemässä tallin ympäristössä, mutta ratsastusreissuna tämä olisi ensimmäinen laatuaan. Synti ja Vivant olivat onneksi molemmat rauhallisia maastoilijoita, joten vanhempina ja toivottavasti viisaampina ne näyttäisivät hyvää esimerkkiä nuoremmille hevosille. Kun porukka oltiin saatu kasaan, laitoimme hevoset ratsastuskuntoon ja siirryimme sievässä jonossa tallipihalle, josta nousimme vuoron perään hevosen selkään koroketta käyttäen. Exel ei oikein malttanut asettua aloilleen, mutta ohikulkeneen tallityöntekijän avustamana Alma pääsi kipuamaan orin selkään. Caol ja Donnie olivat kummatkin rauhallisia ja odottivat, että ratsastajat olivat nousseet kyytiin ja tehneet hienosäädöt vyöhön ja jalustinhihnoihin.
Maaike otti letkan vetääkseen ja ohjasi Synnin kohti tilan kesälaitumia, joiden aidanvierustaa pääsee tilukset kiertävälle metsäpolulle. Nuorikot ryhmittäytyivät heidän perään ja me jäimme Vivantin kanssa pitämään perää. Nyt ei kuljettu millään virallisella autotiellä, joten jono ei ollut aina ihan vain jono, vaan paikat elivät ja kuljimme paljon myös vierekkäin raataillen. Alma kuitenkin piti Exelin kanssa vähän isomman hajuraon muihin, sillä mustalla oriilla oli välillä tapana kiilata vähän liian iholle ja Maaiken Synti huitoi jo tuohtuneena häntäänsä, kun nuorikko ei osannut pysyä omalla puolellaan. Donnie ja Vivant tulivat hyvin juttuun ja pystyimme Ievan kanssa porisemaan niitä näitä. Naisella on ollut ratsastuksen saralla hieno vuosi takanaan ja sen kruunasi tämän kuun alussa saavutettu Dressage Mastersin voitto! Hevoskasvattajana ja -omistajana minua ehkä hieman kaihersi, että voitto tuli naisen omalla hevosella, eikä Primen kasvatilla. Kasvateistani Kessig-tamma oli ainoa, joka ylsi Masters-finaaliin ja Ievan ratsastamana sijoittui sijalle 10.
Kuljimme pitkälti vain käynnissä ja myös alussa tanssahdellen matkaansa tehnyt Exel oli rauhoittunut kävelemään, eikä alkanut ryysiä edes ottamillamme ravipätkillä. Alussa hyvinkin tasaisesti kulkenut Caol pääsi puolestaan yllättämään ja vaihtoi omatoimisesti laukalle lähtiessään spurttaamaan kärkipaikalle. Sadie otti hevosen kuitenkin varsin nopeasti kiinni, käänsi ympäri ja ravaili meitä vastaan. Vauhdista nauttiva nainen lähinnä naureskeli nuorelle hevoselle, välillä olen ihmetellyt miksei hän ole veljensä tavoin keskittynyt kenttäratsastukseen, mutta kuulemma rataesteet otetaan tosissaan ja veljeänsä kiusatakseen "maastohömpötykseksi" kutsumansa maastoratsastus hoidetaan vapaa-ajalla. Irlantilaissyntyiset Sadie ja Sonny ovat tallin uusimpia kilparatsastajia, sillä hevosmäärän kasvaessa meillä tuli tarve myös lisäkäsipareille, etteivät nykyiset työntekijät joudut olemaan töissä aamusta yöhön ja ympäri vuorokauden.
Maaston lopussa ratsastimme sängelle niitetylle pellolle, jonne oli tässä vaiheessa talvea kertynyt joitain kymmeniä senttejä lunta. Viime vuonna oli ollut selvästi lumirikkaampi vuosi ja silloin saimme samoihin aikoihin tehdä jo kunnon hankitreenejä. Nuorille tämä lumimäärä oli kuitenkin oikein riittävä, eivätkä kevyet hankitreenit olisi oikein sopineet Vivantin ja Synnin kohdalla kevyeksi treeniksi. Leveällä pellolla hevoset mahtuivat laukkaamaan rinta rinnan ja vaihdoimme Vivantin kanssa ensimmäisenä laukalle. Exel ampaisi saman tien peräämme Alman antaessa mustalle oriille lisää ohjaa ja Caol ja Sadie tulivat aivan heti perässä. Kouluhevosemme eivät olleet niin innoissaan lähtemään kilpasille ja etenkin Maaiken ratsastama Synti tyytyi rentoon ja varsin koottuun laukkaan. Donnie otti alkuun vauhdikkaamman spurtin, mutta hidasti tempoa ja tuli vanhemman oriin kanssa yhtä matkaa pellon päätyyn. Paluumatkan tallille kuljimme käynnissä ja myös menohaluisimmat nuoret Exel ja Caol kulkivat nyt rauhallisesti kevyellä ohjalla.