Nimi: | Kadon Morrisoni "Rossi" | Painotuslaji: | Yleisratsastus |
Syntymäaika: | 05.07.2017, 13v | Väri & säkä: | Punarautias, 157 cm |
Rekisterinumero: | VH17-018-1842 | Omistaja: | Jake Raanoja (VRL-10531) |
Rotu & skp: | Suomenhevonen, ruuna | Kasvattaja: | Kadotetut Suomenhevoset ![]() |
Saavutukset: | ♕ Champion-ruuna (myönnetty 02/18) ERJ-I (107 p.) KERJ-I (110 p.) |
Esteillä menevä hevonen, joka painaa herkästi kevyttä kuolainta vasten. Vipuvarrelliseen kuolaimeen se ei paina niin herkästi, joten hevosen kontrollointi on helpompaa ja sille riittää pienetkin ohjasotteet. Jupisee joskus itsekseen, miksi tämäkin tehdään nyt näin eikä jotenkin toisin.
Hoito-ohjeet:» Talutus & tarhaus» helppo taluttaa, kulkee kuuliaisesti perässä » riimu pois hevosen ollessa pihatossa » tulee hyvin toimeen muiden hevosten kanssa, helppo tarhata laumaan » Varusteet tarpeen, tilanteen ja sään mukaan » sietää koviakin pakkasia ilman lointa, kunhan ilma ei ole kostea tai tuulinen » tihkusateet eivät häiritse, mutta ollessaan kevyessä karvassa loimitetaan pienilläkin sateilla » esteillä vatsapanssarivyö, romaani ja suojat vähintään etujalkoihin » esteillä lisäksi suositeltavaa käyttää pelham-kuolainta joko deltaohjilla tai kaksilla ohjilla » Innostuu herkästi » kisatilanteissa voi olla turhankin innokas » ratsastajan tunnetilat välittyvät herkästi hevoseen |
Varustekaappi:» Yleisvarusteet» aachensuitset, kolmipalakuolain, pelham-kuolain ja kahdet nahkaohjat » yleissatula, jalustinhihnat ja jalustimet » anatomisesti muotoiltu vyö, vatsapanssarivyö, kolme neliöhuopaa » Lännenvarusteet » englantilaiset suitset, D-kolmipalakuolain ja nahkaohjat » all around -lännensatula, punottu vyö ja huopa » Jänne- ja hivutussuojat (etu- ja takajalkoihin) » Lampaankarvaromaani » Fleecepintelit ja pintelipajat » Nahkariimu ja riimunnaru » Toppa-, fleece- ja sadeloimet » Rossin päävärinä toimii sininen ja turkoosi |
Rossin varusteet on hankittu seuraavista virtuaalisista hevostarvikekaupoista:
Equestrian PRO, OddPixel, Kivimetsän varuste, Mestyn Varuste, Kreivittären Varusteliike & MWS Boutique
i. Mortteeri vaaleanpunarautias 158 cm ERJ-II KERJ-I |
ii. Sointuvan Mortti rautias 158 cm |
iii. Kissun Hissu rautias 164 cm KRJ-II ERJ-I | iie. Minni-Hiiri rautias 155 cm |
ie. Mörkövaaran Vennikko vaaleanrautias 158 cm |
iei. Railan Vilinteri rautias 158 cm SLA-I YLA2 KRJ-II ERJ-II |
iee. Ulpusenni vaaleanrautias 157 cm SLA-I YLA2 KRJ-II ERJ-I KERJ-I | ||
e. Hengenvaaran Kahviina rautias 154 cm KTK-III SLA-I KRJ-I ERJ-I KERJ-I VVJ-I SV-I |
ei. Marrasvaaran Kahvi Mustana musta 159 cm KTK-III SLA-I YLA1 KRJ-I ERJ-II KERJ-I |
eii. Murhayön Kirkastus tummanruunikko 162 cm SLA-II YLA2 KRJ-I ERJ-I KERJ-II |
eie. Kahvintaika punarautias 163 cm | ee. Mörkövaaran Makeanhimo vaaleanrautias 151 cm VIR MVA Ch KTK-II SLA-I YLA2 KRJ-I ERJ-I KERJ-II VVJ-I |
eei. Tervalan Leonart rautias 156 cm SLA-I* YLA1 KRJ-I ERJ-I KERJ-I VVJ-I |
eee. Kesäsuon Milla punarautias 155 cm SLA-I YLA2 KRJ-I ERJ-I KERJ-I VVJ-I |
Rossista on otettu ennen ruunausta pakasteita, joista on käytetty 1/4.
01. suomenhevosori Kadon Opaali, syntynyt 07.08.2019 tammasta Kototallin KryptoniLUONTEENPIIRTEET | ||
ROHKEUS: | ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ | Taso 6: rohkea |
KUULIAISUUS: | ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ | Taso 6: kuuliainen |
TEMPERAMENTTI: | ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ | Taso 4: neutraali |
HERKKYYS: | ★ ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ | Taso 5: melko herkkä |
TAIDOT | ||
NOPEUS: | ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ | Taso 4: normaali |
KESTÄVYYS: | ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ | Taso 4: normaali |
HYPPYKAPASITEETTI: | ★ ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ | Taso 5: hieman normaalia parempi |
KETTERYYS: | ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ | Taso 4: normaali |
LIIKKEET: | ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ | Taso 4: normaali |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Päivämäärä | Jaos | Järjestäjä | Luokka | Tulos |
29.02.2020 | VSR-cup | Susiraja | Helppo | 2/25 |
30.09.2019 | ERJ-cup | Kisakeskus Bailador | 100 cm | 5/65 |
31.01.2019 | VSR-cup | Susiraja | Helppo | 4/41 |
30.11.2018 | KRJ-cup | Harmaatuulen Oriasema | Helppo B | 14/215 |
30.09.2018 | VSR-cup | Susiraja | Helppo B | 7/79 |
30.06.2018 | VSR-cup | Susiraja | Helppo B | 1/95 |
30.04.2018 | KERJ-cup | Mörkövaara | Harrasteluokka | 4/56 |
15.03.2018 | MEJ-cup | Thrillium | 50-60 cm | 1/6 |
Päivämäärä | Jaos | Järjestäjä | Tulos |
30.09.2019 | VSR | Rotunäyttely | LKV1 II-palkinto |
31.05.2019 | VSR | Rotunäyttely | LKV1 II-palkinto |
30.09.2018 | VSR | Rotunäyttely | II-palkinto |
02.02.2018 | NJ | Lily's Trotters | Näyttelyn paras ruuna |
21.10.2017 | NJ | Mandelbacke | Näyttelyn paras ruuna |
Oon ollut koko kesän työkomennuksella ja takaisin kotiin päästyä oli mahtava tunne nousta pitkästä aikaa satulaan. Normaalisti treenataan pikkusiskon kanssa hyvinkin säännöllisesti yhdessä, mutta tämä vuosi on ollut omien menojen vuoksi hyvin kiireistä aikaa. Tänään päätettiin yhdessä tuumin lähteä maastoilemaan kovasti jo syksyn tuntuisena elokuun keskiviikkona. Jaakimaa tulee nyt töissäkin nähtyä, mutta koska hän sattui olemaan tallilla samoihin aikoihin, joten lopulta matkaan lähti koko sisarussarja.
Omista hevosistani Tintti on ainoa edes etäisesti esteille soveltuva hevonen, joten varustin mustan suomenhevoseni yleissatulalla. Jaakima otti ratsukseen läsipäisen ruunansa ja Jonna miehensä pienhevosen. Jokainen ratsuista on hyppääjänä hieman eri tasolla, mutta Jonnan mukaan sänkipellolle pystytetty väliaikainen esterata on kaikille sopiva. Rossi joutuisi toki tyytymään Jaken kanssa koulutustasoa helpompiin tehtäviin, mutta menevässä ruunassa näytti tänään olevan muutenkin pitelemistä, joten astetta yksinkertaisempi rata toisi varmasti riittävästi haasteita.
Lähdimme tallipihalta Jaken ja Rossin johtamina kiertämään ensin lyhyen maastolenkin, jossa hevoset saataisiin verryteltyä kaikissa askellajeissa. Rossi yritti ottaa heti ensimmäisellä suoralla laukkaa, mutta pidätteet ajoivat läpi ja ruuna palasi takaisin raviin. Tintti ravasi pitkillä, matkaavoittavilla askeleilla ja kymmenkunta senttiä pienempi Vekki joutui letkan viimeisenä pistämään kaviota toisen eteen, mikäli se mieli pysyä isompien hevosten perässä. Laukassa voikko ori olikin sitten yllättävän säpäkkä menijä ja peltoalueen päässä Jonna nousi ratsunsa kanssa rinnalle ja ohi. Jaakima vastasi haasteeseen ja Rossi sai luvan kanssa päästellä laukkaa.
Pellolle oltiin kasattu kaksi eri jumppasarjaa, joissa toisessa oli kaksi estettä kaarevalla uralla ja toisessa kolme estettä suoralla uralla. Hyppäsimme ensin vuoron perään kahden tukkiesteen sarjan, jolla Tintti taipui yllättävän hyvin kaarteiden mukaan. Vekki oli tänään oikeaan kierrokseen hieman jäykempi, kun taas Rossi liiteli helppojen esteiden yli suunnasta riippumatta kuin vettä vain. Siirryimme seuraavaksi kolmen esteen sarjalle, jossa oli ensin kaksi kapeaa puolipyöreä estettä sekä lopuksi korotetuista tukeista rakennettu okseri.
Tintti oli ensimmäisten sarjojen jälkeen sopivassa iskussa, joten lähdin orin kanssa ensimmäisenä toiselle sarjalle. Suoralla uralla olleet esteet eivät olleet orille ongelma, vaan se ylitti sekä tarkkuusesteet että okserin hyvällä liidolla. Jonna tuli radalle seuraavaksi Jaakiman joutuessa ottamaan innostunutta ruunaa paremmin kuulolle parilla laukkaharjoitteella. Jonna ohjasi orin tarkasti ensimmäiselle esteelle, minkä jälkeen ori pysyi tarkasti suoralla linjalla. Okserille se lähestyi hieman varovaisemmin, mutta rohkaisulla loikkasi kuitenkin hyvin yli. Rossia ei puolestaan tarvinnut paljoa eteenpäin houkutella, vaan raudikko sekä tarkkuusesteet että okserin sellaisella vauhdilla, että heikompaa olisi voinut hirvittää.
En ollut ite paikalla Rossin ekoissa näyttelyissä Mandelbackessa, mutta lähdin kuskin ja apukäden ominaisuudessa mukaan Lily's Trottersiin, jossa järjestettiin suomenhevosille avoimet rotunäyttelyt. Mukana oli myös yksi ruunaluokka, johon oli ennakkotiedon mukaan ilmoitettu mun ruunan lisäksi kaks muuta hevosta. Sää ei tänään suosinut, joten jätettiin Jonnan kanssa osa alkupään oriluokista katsomatta ja saavuttiin paikan päälle vasta noin yhden aikaa ilmoittautumaan paikallaolostamme. Muut luokat ruunaluokkaa lukuun ottamatta ehtivät täyttyä alta aikayksikön, joten meiltä ei tänään lähtenyt mukaan muut kuin Rossi ja sille matkaseuraksi Okra. Vanhempi tamma ei paljoa näyttelypaikan tohinasta välittänyt, vaan keskittyi tyhjentämään heinäverkkonsa viimeistä kortta myöten. Annoimme hevosten seisoa jonkin aikaa trailerissa ja pysyimme itse autossa tihkusadetta karussa, ennen kuin viimeinen tammaluokka polkaistiin käyntiin ja oli aika laittaa ruuna kehäkuntoon.
Olin puunannut Rossin jo kotitallilla, eikä se ollut saanut trailerissa itseään kovin sotkettua, joten riitti että irtolikaa pöllyytti hieman harjalla ja jouhiin suihkutti hieman Jonnan mukaan raijaamaa selvitysainetta ja suki karvat kuosiin. Lopuksi vielä eilen illalla puunatut nahkasuitset päähän ja Rossi oli Jonnan valmis kehään. Ruunaluokassa ei kolmen osanottajan kanssa kauhaa nokka tuhissut, vaan se saatiin nopeasti hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Rossia hieman jänskätti ravitallin radalla esiintyminen ja etenkin tuulenpuuskien iskiessä kohdalle se näytti hieman hätkähtävän. Ei se kuitenkaan käsistä lähtenyt, eivätkä tuomarit joko huomanneet tai vain noteeranneet ruunan säpsyilyä, sillä se sai osakseen vain pelkkää suitsutusta. Karvakin kuulemma niin upeassa kunnossa, vaikka minun silmään hevonen näyttääkin melko turrikalta paksussa talvikarvassaan. Kehujen ja ruusuisen palautteen myötä ruuna palkittiin kunniamaininnalla sekä se nimitettiin näyttelyn parhaaksi ruunaksi, mikä tarkoittaa mahdollisuutta anoa Champion-arvonimeä!
Rossi auton kyytiin ja auton nokka kohti läheistä pientä ratsastuskoulua, jossa sattui perjantaipäivänä olemaan estetunnilla yksi vapaa paikka, jonka varasin nopeasti itselleni. Nuorena ja vielä varmasti rutkasti kehittyvänä hevosena Rossille tekee vain hyvää vierailla uusissa paikoissa ja käydä eri ihmisten opeissa, jotta hevosen kanssa työskentelyn löydetään oikeat avaimet. Harjasin hevosen kunnolla jo ennen tien päälle lähtemistä ja perille saavutuamme tein vain pikapuunauksen ja varustin ratsuni valmiiksi taistoon. Tunnille lähdimme hyvillä mielin ja ilman veren makua suussa, lähinnä hakemaan hevoselle hyviä kokemuksia.
Rossilla on vielä useissa tilanteissa paljon nuoruuden intoa, ja se on monesti melko mahoton toheltaja etenkin vieraiden hevosten seurassa, ja myös tämän päivän estetunti alkoi sillä, että ratsuni hirnui ääni tallipihan ylitse raikuen muille tunnilla olijoille steppaillen pienin askelin eteenpäin. Tässä vaiheessa jaksoin vielä naurahtaa hevoselle, mutta jos sen metkuilut olisivat jatkuneet pidempäänkin, olisin itsekin päästänyt ilmoille pari kuuluvampaa sanaa. Tällä erää Rossin rauhoitteluun riitti kuitenkin tiiviisti satulaan istuminen ja ihan vain oma rauhallinen asenne. Verryttelyssä työstimme maapuomeja ja kavaletteja, joille ratsuni päästeli menemään pää kolmantena jalkana ja saimmekin opettajalta noottia ja käskyn rauhoittaa tahtia.
Siirtyessämme 70 ja aina 80 sentin korkuisiin esteisiin ja vaihdettuamme askellajiksi laukan, ei ruunakaan enää kaahottanut yhtä valtoimena kuin raviharjoituksissa sillä on tapana. Pääaiheena oli kaarevalla uralla tehdyt hypyt ja opettaja sanoi Rossin näyttäneen siltä, että se yritti tosissaan keskittyä tehtävään ja suoriutua siitä kiitettävästi. Ruunaa olikin helppo hallita, se ei painanut kuolaimelle tai muuttanut omatoimisesti tempoa, ja olinkin oikein tyytyväinen menoomme, vaikka Rossi ottikin pariin otteeseen hypyt kaukaa esteeltä puomeja kolisuttaen ja kerran se yritti liimautua kanssaratsastajan hevosen takalistoon kiinni. Ei onneksi ollut potkuherkkä hevonen, sillä silloin Rossillakin olisi ehkä ollut syytä kunnioittaa muiden omaa tilaa.
Viisivuotiaaksi kääntynyt Rossi-ruuna sen kuin kehittyy! Ruunan kanssa on meillä ollessaan harrasteltu hissukseen, jottei kehittymisessä tulisi ikäviä takapakkeja, ja marraskuun alkupuolella haimme useamman ruusukkeen 70 senttimetrin esteluokista varustehuonetta koristamaan. Nyt olemme kuitenkin uskaltautuneet osallistumaan myös kymmentä senttiä korkeammille radoille, joilla hevonen on antanut itsestään hyvin positiivisen kuvan. Kotioloissa ja etenkin irtona hypätessään Rossi on ponkaissut ties kuinka korkealle, ja vain tulevaisuus näyttää, kuinka haastavilla radoilla tulemme vielä joskus kisaamaan.
Lauantaiksi suuntasimme Ahvenanmaalle, jossa muun muassa suomenhevosia pienimuotoisesti kasvattava Mandelbacke-nimeä kantava talli järjesti NJ näyttelyjaoksen alaiset näyttelyt suomalaisille puoliverisille sekä suomenhevosille. Iloksemme myös ruunat oli huomioitu luokkia suunnitellessa, ja pääsimmekin Morrisonimme kanssa esittäytymään ensimmäistä kertaa julkisesti jossain muualla, kuin ratsastuskisoissa. Ruunaluokka ei kuitenkaan muissa ruunan omistajissa tuntunut saavan samanlaisia riemunkiljahduksia kuin meidän talliporukassa, sillä näyttelypäivänä saimme harmiksemme huomata, että luokkamme kokonaissaldo oli yhteensä hurjat kaksi hevosta, joten reissu Ahvenanmaalle olisi nopeasti ohi.
Sää helli näin lokakuun lopulla, ja vaikka tuuli puhalsi aika ajoin melko navakasti, pysyi sopivalla pukeutumisella hyvin lämpimänä. Aurinko paistoi kuitenkin kirkkaasti, eikä pilvenhattaroita ollut haitaksi asti. Kampasin Rossin pörröttävää otsatukkaa ojennukseen, mutta hetkessä se sojotti taas valtoimenaan ympäriinsä. Ruunan valkoinen päämerkki ja takajalan valkea sukka saivat vielä osakseen viime hetken hemmotteluhoidot, jotta vaalea karva hohtaisi puhtaana arvostelukehään astuessamme.
Rossi on aina suhtautunut uusiin tilanteisiin hienolla rohkeudella, ja tänään kehässäkin se rennosti olematta kuitenkaan yhtään laiskanpulskea poni. Ruuna on aina ollut sitä mieltä, että kun seisotaan niin silloin ei koreilua kaivata, joten aloilleen asetettuaan se roikotti aluksi rennosti päätään ja olisi kovasti yrittänyt lepuuttaa takasiaan, ellen olisi sitä aina hieman liikuttanut suuntaansa. Kisakentillä se on aina kuin aropupu konsanaan, mutta maastakäsittelyn aikana alkaa aina komasti ramaisemaan.
Tuomarit ihastuivat veikeään ruunaan kuitenkin sen verran paljon, ettei paikoillaan lähes nuokkuva hevonen haitannut, kun sillä kuitenkin tuntui olevan pientä pilkettä silmäkulmassa. Kahden osallistujan luokassa meillä oli fifti-fifti mahdollisuudet tulosten suhteen, ja kototallilaisten riemuksi Rossi-ruuna palkittiin kunniamaininnalla sekä näyttelyn parhaimpana ruunana! Toinen samanmoinen maininta jos saadaan joskus toiselta tuomarilta hankittua, niin luvassa olisi Champion-arvonimen anonta!
Kolmivuotiaan Rossin myötä talliin tuli lisää ruunapoweria!