Kuvien © VRL-07415/Vapaasti
Virallinen nimi: | Lloyd's Francessa | Sukupuoli: | Tamma |
Väri ja säkä: | Ruunikko, 140cm | Syntymäaika: | 16.02.2012 4-vuotias 16.05.2012 |
Rotu: | Connemara | Koulutustaso: | KRJ Helppo B, ERJ 110cm |
Kasvattaja: | Lloyd Connemara Stud, Irlanti (evm) | Omistaja: | VRL-05196, Glenfort |
Rekisterinumero: | VH12-035-0130 | Lajipainotus: | KRJ, ERJ |
Tämä on virtuaalihevonen / This is a sim-game horse
Francessa on hieman hermostunut tamma, eikä pidä vieraiden käsittelystä. Edellisestä kodista jäi Francessalle paha tapa, nimittäin näykkiminen. Poni ei enää näyki, mutta ärtyneenä se väläyttelee hampaitaan ja tepastelee edestakaisin.
Taluttaessa poni tanssahtelee ja yrittää saada riimunnarua pidemmäksi. Francessa haluaisi myös aina kovasti vetää taluttaja ruohoplänttien luo, joten riimunnaru kannattaa laittaa turvan ympäri, ellei taluttaja ole sattunut käymään salilla. Hoitaminen tapahtuu mieluiten harjauspuomin luona, jotta jalkojen väistely olisi helpompaa, tamma kun ei tykkää, että sen mahan alta harjataan. Kavioitakaan tamma ei oikein halua nostaa, mutta tarpeeksi nojautumalla kylkeen Francessa luovuttaa.
Varustamisessa tulee ongelmia, kun satulavyö pitäisi kiristää, muuten esimerkiksi suitsiminen on helppoa, kunhan hoitaja muistaa pysyä rauhallisena.
Ratsastus on mukavaa Francessan kanssa, jos ratsastaja on tammalle tuttu. Francessa on loistava hyppääjä, ja suoriutuukin jopa 110cm radoista, joskin vaihtelevalla menestyksellä. Tamma on koulutettu myös kouluun, ja yltääkin Helppoon B:hen. Aiemmin Francessalla pidettiin juoksevaa martingaalia pään riuhtomisen vuoksi, mutta nykyään se on jo hieman rauhoittunut. Tammalla on lämmiteltävä jonkin aikaa, sillä se on hieman hidas syttymään. Askeleet Francessalla on melko mukavat, kunhan sen saa kulkemaan tasaisesti. Ravi tosin on hieman pomppivaa, mutta siihen tottuu.
Tamma pelkää melko paljon trailereita, mutta se auttaa jos toinen hevoskaveri menee edellä. Ruoalla houkuttelu ei auta, sillä hermostuessaan Francessa ei syö.
Kilpailuissa Francessa on melko jännittynyt, eikä halua syödä. Ponilla on pidettävä punaista nauhaa hännässä, koska se on muutaman kerran hermostuksissaan potkaissut. Radalla jännitys hieman kaikkoaa ja silloin tamma kuumuu helposti.
Maastossa Francessa on rentoutuneempi, kunhan autoteistä pysytään kaukana. Francessa pelkää hieman rasahduksia ja muita yllättäviä ääniä, joten ratsastajan tulee olla itse rauhallinen ja mielellään hieman kokeneempi.
Muiden kanssa ollessaan laitumella/tarhassa Francessa on pomo.
i. Lloyd's Badass evm, ruunikko, conn, 145cm | ii. Germen Fael evm | iii. |
iie. | ie. Pollie Hwell evm | iei. |
iee. | ||
e. Werrte Danelle evm, ruunikko, conn, 137cm | ei. Questo Felnew evm | eii. |
eie. | ee. Nellie Bigg evm | eei. |
eee. |
Tapahtui virhe haettaessa hevosen jälkeläisiä.
Francessan isä Lloyd's Badass oli jo varsana varsinainen keikari. Badde oli saman tallin kasvatti kuin Francessakin, ja jäi siittolaan, koska kukaan ei halunnut varsaa, joka kiskoi housuja alas. Kuitenkin siittolassa oltiin tästä tyytyväisiä, sillä Badde oli erittäin lahjakas poni, kun sitä alettiin ratsukouluttaa. Badde päihitti esteillä jopa puoliverisiä 110cm radoilla. Myös valjakkoon ori koulutettiin, ja pärjäsi myös niissäkin merkeissä melko hyvin. Badde lopetettiin, kun orin vasen etunen rasittui liikaa, ja lopulta lavasta revähti jotain pahasti, eikä eläinlääkäri suositellut jatkamaan orin kärsimyksien katsomista. Jälkeensä ori ehti jättää jopa 83 varsaa! Francessan emä Werrte Danelle oli hieman arka, mutta ystävällinen tamma. Danelle ei koskaan itse päässyt kisakentille, koska varsana tapahtuneen auto-onnettomuuden seurauksena tamman jalka ei ole kestänyt hirveää rasitusta. Kuitenkin tamma oli lasten ratsuna ja rakasti leppoisia maastolenkkejä. Tamma jätti jälkeensä 6 jälkeläistä, kunnes se lopetettiin, kun jalka ei kestänyt enempää.Sukuselvitys
Isänisä Germen Fael oli erittäin mukava ori, joka toimi kilpaponina olemisen lisäksi myös ratsastuskoulun suosikkiopetusponina. Kilpailukokemusta Fael sai ratsastuskoulun kokeneimpien oppilaiden kanssa. Faelilla kisattiin sekä koulua Helpon C:n tasolla, että esteitä 90cm korkeuksissa. Fael lopetettiin puhkurin vuoksi 22-vuotiaana. Fael jätti vain kaksi varsaa jälkeensä.
Isänemä Pollie Hwell oli Iso-Britanniassa ja Ranskassa kuuluisa kouluratsu, ja kilpailikin menestyksekkäät 10 vuotta. Ansaitulle kilpailueläkkeelle tamma pääsi 16-vuotiaana, jatkaen kuitenkin siitoksessa. Tamma on periyttänyt useimmille jälkeläisilleen mahtavaa keskittymiskykyä ja eloisaa luonnetta.
Emänisä Questo Felnew oli erittäin hyvä valjakkoponi, ja voittikin muutamia kilpailuja. Ori oli myös ratsukoulutettu, mutta sillä ei ratsastettu maastolenkkejä enempiä. Felnew oli rauhallinen ja ystävällinen ori, ja se oli myös ihailtavan uskollinen omistajalleen.
Emänemä Nellie Bigg oli kiivasluonteinen tamma, eikä sitä saanut hoitaa muut kuin omistaja. Omistajansa johdolla tamma kuitenkin kiisi monet estekilpailut voittoon. Nellie sai vain yhden varsan, jonka hylkäsi varsan ollessa vasta muutaman päivän ikäinen.
Hevonen ei ole vielä käynyt näyttelyissä.
27.09.2012, valmentajana taffel
Olin antanut etukäteen ohjeeksi verrytellä poni valmiiksi, ja
ratsukko olikin juuri viimeistelemässä raviharjoituksiaan saapuessani
paikalle. Francessa vilkuili paikalle ilmestynyttä outoa tyyppiä
hiukan epäluuloisesti ja otti hetken verran jännittyneempää askelta,
mutta todettuaan töiden jatkuvan ja vieraan ihmisen pysyvän loitolla
pärskähti se rentoutuen ja suunnaten keskittymisensä jälleen
ratsastajaansa.
Varsinaiset tehtävät aloitettiin puomien ja kavalettien kanssa.
Francessan ravi oli selkeästi haastava istua, joten laitoin muutamat
ravipuomit lyhyille sivuille ja pyysin yushikoa ratsastamaan
kahdeksikkoa ja muuttamaan askeleen pituutta ympyrän vaihtuessa. Tamma
nyki aluksi päätään kolhien samalla jalkojaan puomeihin, mutta
muutaman yrityksen jälkeen meno alkoi rentoutua ja ponikin laski
päätään keskittyen paremmin sovittamaan askeleet puomien väliin.
Työstämiselläkään ravista ei saatu erityisen mukavaa istuttavaa, mutta
suunta oli jo hiukan parempaan, joten vaihdoin ravipuomit
kavaleteille johtaviksi laukkapuomeiksi. Heti askellajin vaihtuessa
Francessa terävöityi ja teki terävät, hallitut ylitykset kavaleteille
saatuaan kiinni oikeasta rytmistä. Tehtävää vaikeutettiin nostamalla
maapuomitkin kavaleteiksi yhden askeleen välillä, mutta näistäkin
ratsukko suoritui mallikelpoisesti.
Kavalettien jälkeen otettiin askellaji käyntiin ja jätin ratsukon
tekemään taivutuksia ja väistöjä, samalla kun kasasin pari 60cm
estettä. Väliin vielä nopeat taivutukset ravissa, jonka jälkeen
tehtiin pieni tutustumiskierros hyppäämällä esteet helpoilla, pitkillä
ja tarkasti mietityillä teillä. Seuraava kierros mentiin tiukemmilla
teillä ja ripeämmällä temmolla, kolmannella kierroksella pyysin
tekemään niin lyhyet tiet kuin mahdollista. Francessa silminnähden
innostui hiukan haastavammista tehtävistä, joten korotin yhden esteen
80cm okseriksi ja tein kahden esteen pikkusarjan. Uusien esteiden
kanssa mentiin uudelleen rata mahdollisimman tiukoilla teillä, jonka
jälkeen otettiin askel vielä vaativampaan: huusin vauhdissa seuraavan
esteen, ja Kirsiinan tulisi samaan tahtiin suunnitella uusi,
mahdollisimman hallittu mutta aikaa säästävä reitti seuraavaksi
annetulle esteelle. Tahti ja haastavuus kasvoi suoritusten edetessä,
mutta ratsukko suoriutui tästäkin tehtävästä erittäin mallikkaasti
paria kolahdusta ja paria puomin pudotusta lukuunottamatta. Annoin
hetken levähdystauon ja nostin samalla esteet metriin, jotta tiukkoja
kurveja päästäisiin harjoittelemaan myös tamman omalla tasolla. Nyt
rata suunniteltiin etukäteen, ja ainoat virheet tulivat liian
tiukoista käännöksistä tai turhan vinoista teistä.
Runsaiden hyppymäärien vuoksi esteharjoitukset lopetettiin kahteen
hyvään, nopeaan metrin pikkurataan ja ohjasin vielä venyttelevät,
rentouttavat loppuravit. Francessa on oikein varma ja innokas
hyppääjä, sillä on hyvä tekniikka ja pään ylimääräinen repiminenkin
unohtuu kun tarjolla on riittävän paljon töitä.
29.11.2013, valmentajana Norpatar
Ratsukon verrytellessä maneesissa muuntelin hiukan edeltäneen päivän esterataa, nimittäin tänään hypätään hiukan erikoisesteitä. Maneesiin oli tuotu jos jonkin näköistä härveliä ja täytettä miltein joka esteelle. Francessa ei varsinaisesti pelännyt mitään, mutta vilkuili sivusilmällä aina ohittaessaan esteen "liian" läheltä. Verryttelimme alkuun innarisarjalla ja kaarevalla lähestymisellä kapealle esteelle. Siinä vaiheessa, kun kapea este alkoi nousta metriin ja näyttää korkeammalta kuin mitä se on leveä, alkoi Francessa hiukan epäröidä. Kuitenkin se hyppäsi kiltisti, kun yushiko painoi pohkeet tamman kylkiin. Aloimme hypätä erilaisia tehtäviä ja lyhyitä ratoja. Francessa ei juurikaan välittänyt hyvin värikkäistä esteistä, vaan lähinnä silmäili harvoja portteja ja yksittäisistä puomeista rakennettuja esteitä, kuten okseria, jossa oli maalinjan lisäksi vain päällimmäiset puomit. Tälle esteelle tuli muutama kielto, mutta lopulta Kirsiina olikin tammaa ovelampi ja lähestyi lyhyemmän reitin kautta ja juuri ponnistuskohdalla näpäytti kevysesti raipalla, joka rohkaisi tamman esteen ylitse. Ylityksestä mielissään ollut Francessa pukitti ilosta ja ehkä hiukan ärtymyksestä, kun ei heti uskaltanut hypätä niin helppoa estettä. Valmennus päättyi onnistuneeseen rataan uusintoineen ja eteenalas-ratsastukseen.
Hevosella ei ole vielä päiväkirjamerkintöjä.