Baroque Alviano

Tämän ratsukon kanssa treenasimme tänään kouluratsastusta maneesissa. Alun perin valmennus oli tarkoitus pitää kentällä, mutta taivaalta satoi pieniä miehiä, jotka ajoivat meidät maneesin suojiin treenaamaan. Ratsukko käveli uraa pitkin vielä pitkin ohjin, kun pääsin ulkoa vihdoin maneesin suojiin. Kehotin ratsastajaa siirtymään raviin heti, kun tarvittavat alkukäynnit olisi kävelty. Ravissa kehotin ratsastajaa tekemään hieman voltteja ja tempon vaihteluita, pitääksen tamman huomion ratsastajassa. Tamma meinasi hieman jännittää, kun sade hakkasi maneesin kattoa melkoisella voimalla, mutta ratsastajan pysyessä rauhallisena ja päättäväisenä, pysyi tammakin rauhallisena.

Aloittelimme valmennusta niinkin simppelillä tehtävällä kuin pysähdys, peruutus ja raviin. Varunkalle vaikeinta oli selkeästi pysähtyminen ravista ja peruuttaminen suoraan. Aluksi tamma meinasi hieman lähteä peruuttamaan ties mihin, kunnes ratsastaja itsekin terävöityi ja sai tamman peruuttamaan muutaman askeleen suoraan. Pysähdyksen kanssa ei auttanut muu kuin toistaa tehtävää muutaman kerran, että Unna saatiin terävästi pysähtymään suoraan ravista. Seuraavaksi tehtäväksi ratsukko saikin näyttää pohkeenväistön. Ratsukon tuli kääntyä lyhyen sivun keskeltä kohti toista päätyä ja ollessaan keskellä kenttää väistättää vuorotellen oikealle tai vasemmalle. Aluksi tehtävää tehtiin muutama väistö kumpaankin suuntaan. Väistöt tammalta onnistui melko napakasti. Onnistuneiden väistöjen jälkeen sama tehtiin ravissa. Varunka näytti upealta tehdessään pohkeenväistöä ravissa. Laukkatehtäväksi olin valinnut ratsukolle kuitenkin laukanvaihdon askeleessa, vaikka muut päivän tehtävät olivat niin helppoja. Aluksi kehotin ratsastajaa ottamaan kaksi laukka askelta ja tekemään vaihdon ja sitten vaihtamaan niin, että laukka vaihtuu yhden laukka askeleen jälkeen. Hieman Varunka joutui hakemaan tehtävän kanssa, mutta kyllä se sieltä lopulta irtosi yhden pitkän sivun verran!

Margot vaihtoi ratsua ja itse korjasin puomeja sekä estetolppia pois maneesista. Nyt alla oli kaunis frederiksborg-tamma Varunka. Olin itsekkin kuolannut tuon rotuisten perään. Oli mukavaa katsella kaksikon alkuverryttelyä käynnissä, mutta tamma olikin veikeä tapaus. Hevonen painoi kovasti kuolaimelle eikä ottanut pidätteitä kunnolla vastaan. Pyysin Margotia helläämään vielä enemmän ohjastuntumasta ja mukautumalla kunnolla tamman liidokkaisiin liikkeisiin. Pian ravailtiin ja kaarteissa nainen sai asettaa vähemmön sekä myöntää enemmän sisäohjasta, että tamma sai rauhassa hakeutua tuntumalle. Varunka oli aluksi aika kankea, joten jumppasimme sitä huolella asettelemalla sisälle ja ulos ympyröillä. Näin hevonen tuli rennoksi niskasta ja tempoa hakiessa otti takaosan kunnolla alleen. Vetristymisen myötä tamma alkoi olla paremmin ratsastajan avuilla. Suunanmuutoksen myötä tehtiin samaa harjoittelua, mutta mukaan otettiin siirtymiset pysähdykseen tai käyntiin. Margot sai itse valita, mutta siirtymiset tuli olla siistejä ja lähteä heti avusta. Aluksi oli hakemista, mutta muutaman kierroksen myötä hevonen oli paremmin avuilla. Ympyröille otettiin myös väistöä, että takaosa pois ympyrän linjalta ja pituushalkasijalta väistettiin jompaan kumpaan suuntaan. Väistöissä Varunka oli leijuva ja väisti hyvin. Margot sai huolehtia, että tamma asettui enemmän menosuuntaan ja koko paketti pysyi suorana. Väistöt tuli tehtyä harjoitusravissa, mutta mukaan otettiin laukka. Laukassa hevonen puski etupainoisesti ja nostot lähti voimakkaasti. Margot haki ympyrällä asetten hevoseen enemmän rauhallisuutta ja tasapainoa aktiiviseen laukkaan. Siirtymisen raviin ja siitä valmistelut väistöön tuli hyvin rauhallisesti. Suunta vaihdettiin ja sama harjoitus jatkui. Lopuksi vielä ravailtiin kunnolla, kun hevonen oli luotiviivalla ja avuilla. Paljon työstämistä eteenpäin ja ajatus eteen alas ratsastaminen. Kun hevonen tuntui hyvältä, Margot teki huolellisen siirtymisen käyntiin ja antoi vapaan ohjan. Alkusäädöstä huolimatta valmennus sujui elegantisti!

"Se kulkee vähän turhan pitkänä, ala kokoamaan sitä hissukseen niin päästään joskus sulkutaivutuksiinkin asti", huikkasin Varunkaa ratsastavalle Margotille. Hän alkoi koota vähitellen tammaa parempaan muotoon. Hevonen vastasi apuihin hyvin, ja suhteellisen nopeasti Unna näytti liikkuvan kauniisti koottuna. Päivän aiheen, sulkutaivutukset, sai ratsukko aloittaa käyntitehtävistä. Varunka kulki nätisti ratsastajan alla totellen hänen apujaan ilman ongelmia. Suluissa tamma oli alkuun hieman jäykkä oikeaan kierrokseen, mutta vertyi nopeasti. Ratsukon päästessä siirtymään raviin ilmeni taas pientä jäykkyyttä oikeaan kierrokseen, nainen ei saanut siinä suunnassa apujaan niin hyvin läpi, eikä tamma taipunut yhtä vaivattomasti. Myös laukassa tehdyissä sulkutaivutuksissa ilmeni samaa jäykkyyttä oikeaan kierrokseen, ja tulevaisuuden varalle kehotinkin ratsastajaa tarkastelemaan tammansa kanssa sitä, että tamma ei olisi toispuoleinen edes tälläisiä tehtäviä tehdessä. Suurempaa ongelmaa ei kuitenkaan itse sulkutaivutuksien tekniselät puolelta löytynyt, ja muistin mainita tämän kehuina valmennuksen lopussa antamassani palautteessa.

Frederiksborgien kasvatus on saatu pikkuhiljaa kunnolla liikkeelle, kun tänään syntyi jo kolmas tilalle jäävä kasvatti - upea koulutamma Jerngård Vegasta ja A.C. Ejvindista! Tämänpäiväisen varsan lisäksi kahdella muulla tammalla on lasketut ajat tämän kuun puolella. Ruunikko, valkomerkkinen tamma nimettiin emänsä mukaan Varunka I:ksi, ja minulla on jo tämän syntyneen varsan tuleville jälkeläisille muutama hyvä nimi takataskussa. Ennen tätä annamme kuitenkin uusimman tulokkaamme varttua kaikessa rauhassa, minkä jälkeen sen kanssa keskitytään kisakäyttöön etenkin kouluratsastuksessa (jossa tamman uskotaan saavuttavan aina vaativan tason koululuokat) sekä mahdollisesti myös valjakkoajossa, jota Varunkan isä on kisannut jonkin verran noviisi-tasolla.